Valkoposkihanhien maataloudelle aiheuttamien haittojen vähentäminen – kokemuksia Etelä- ja Pohjois-Karjalassa 2017

Valkoposkihanhia syksyisellä pellolla

BirdLife Suomen raportissa esitetään kokemuksia syksyllä 2017 kahdella alueella, Parikkalassa ja Tohmajärvellä toteutetusta hankkeesta, jonka tavoitteena oli selvittää keinoja valkoposkihanhien maataloudelle aiheuttamien vahinkojen estämiseksi tai vähentämiseksi. Selvityksen taustalla oli valkoposkihanhien maataloudelle aiheuttamien vahinkojen määrän kasvu. Työn tilasi ympäristöministeriö ja toteutti Jari Kontiokorpi Etelä-Karjalan Lintutieteelisestä Yhdistyksestä.

 

Lappeenrannan taajalamaskentojen tulokset selvillä

Neljännen kerran ahkerat lintuharrastajat tarpoivat Lappeenrannan taajama-alueita tiukasti lintuja laskien. Jotta vuosien välinen vertailukelpoisuus säilytettiin, laskenta-aika oli tälläkin kertaa lopputalvipainotteinen 12.1.–28.2. Talvilinnuston lajimäärien ja yksilömäärienkin kannalta tämä ajoittuu kaikkein niukimpaan osaan vuotta: vesistöt ovat pääosin jäässä ja alkutalvi on ehtinyt tehdä kalmantuoksuista harvennusta siivekkäiden keskuudessa.

Lataa laskentojen koordinoijan, Jarkko Rutilan, tarkempi raportti tästä!

Erämaarallyssa havaittiin runsaasti tikkoja ja pöllöjä

Palokärkiä (Dryocopus martius) havaittiin tämän vuoden Erämaarallyssa runsaasti. © Pertti Rasp

Mitä saadaan, kun lähetetään 22 lintuharrastajaa maalis-huhtikuun vaihteessa ympäri Parikkalan ja Rautjärven vähän retkeiltyjä alueita tähtäimenään tikat ja metsälajit? No, tänä vuonna havaintoja mm. 75 lintu- ja 7 nisäkäslajista; parhaimpina mm. 20 valkoselkätikkaa, 34 harmaapäätikkaa, 50 palokärkeä, 2 maakotkaa, 7 lajia pöllöjä, 172 teertä, näätä ja 2 ilvestä! Erämaarallyn vuoden 2017 loppuraportin löydät Pinnakisat ja linturallit -sivulta.