Naurulokki ja pikkulokki – vuoden linnut 2022

Pikkulokki (Hydrocoleus minutus) © Pertti Rasp

BirdLifen vuoden linnut 2022 ovat naurulokki ja pikkuilokki. Vuoden lintu -hankkeen tavoitteena on kartoittaa lajien pesimäpaikat ja pesivien lintujen lukumäärät sekä tärkeimmät muutonaikaiset lepäily- ja ruokailualueet.

Osana hanketta BirdLife Suomi on kiinnostunut kaikista naurulokki- ja pikkulokkitiedoista. Sekä pesimä- että muuttoaikaiset havainnot pyydetään kirjaamaan Tiira-lintutietopalveluun. Havainnot kannattaa kirjata mahdollisimman tarkkaan: kirjaa päivämäärä, lintujen tarkka paikka, lintujen lukumäärä ja erittele havaintoon mahdollisuuksien mukaan pesivät linnut.

EKLY:n lajivastaavat ovat Elmo Miettinen ja Jarkko Rutila (ks. toimihenkilöt).

Tutustu tarkemmin pesivien lintujen laskentaan.

Tutustu lajien tuntomerkkeihin. Lue lisää »

Etelä-Karjalassa pihabongattiin entistäkin aktiivisemmin

Nokkavarpunen (Coccothraustes coccothraustes) ruokailee viherpeippojen (Chloris chloris) seurassa Kuparin ruokinnalla Imatralla © Juha Juuti

BirdLife Suomi järjesti tammikuun viimeisenä viikonloppuna Pihabongaus-tapahtuman jo 17. kerran. Tapahtumaan osallistui yli 26 000 ihmistä 18 000 pihalla.

Lumisateisesta sunnuntaista huolimatta Etelä-Karjalassa pihabongattiin aktiivisemmin kuin koskaan aiemmin. Havaintoja kertyi peräti 811 pihalta ja osallistujamäärä oli 1242. Lämmin kiitos kaikille osallistuneille!

Syksyn runsaan pihlajanmarjasadon turvin Suomeen jäi talvehtimaan tavallista enemmän marjalintuja. Mustarastas olikin Pihabongauksessa ennätysrunsas, ja niitä havaittiin joka toisella havaintopaikalla. Myös räkättirastaita ja tilhiä oli vielä runsaasti. Ennätysrunsaita lajeja olivat myös käpytikka ja punatulkku.

Metsätiaisten alamäki jatkuu. Erittäin uhanalaiseksi luokiteltu hömötiainen sukelsi jälleen uuteen aallonpohjaan, ja töyhtötiaisia on vain kerran ollut vielä vähemmän. Myös kuusitiaisten määrä väheni jo neljättä vuotta peräkkäin. Muita Pihabongauksessa pitkällä aikavälillä taantuneita lajeja ovat esimerkiksi viherpeippo, varpunen ja harakka.

Etelä-Karjalassa pihabongauksen runsaimmat lajit olivat talitiainen, keltasirkku, tilhi, sinitiainen ja pikkuvarpunen. Yleisimmät eli useimmilla pihoilla havaitut lajit olivat puolestaan talitiainen, sinitiainen ja harakka.

Pihabongauksen tarkoituksena on innostaa ihmisiä tarkkailemaan lähiluontoa. Samalla kerätään tietoa maamme talvilinnuston muutoksista.

Bongaa päivä pihalla sunnuntaina 16.5.

Vietä hauska lintupäivä ihan pihalla. BirdLife Suomi järjestää sunnuntaina 16.5. kaikille lintuharrastajille ja linnuista kiinnostuneille hauskan kevättapahtuman.

Bongaa päivä pihalla -nimisessä tapahtumassa lintuja havainnoidaan kotipihassa tai mökillä ja sen välittömässä läheisyydessä. Bongaa päivä pihalla ei ole kilpailu, vaan tarkoitus on nauttia lähiluonnosta ja viettää mukava lintupäivä koronaturvallisesti pihapiirissä.

Viimevuotiseen tapaan lasketaan, kuinka monta lintulajia onnistuu näkemään tai kuulemaan pihapiiristä. Havainnointialue voi ulottua kotiovelta 100 metrin päähän, ja havainnoida saa milloin tahansa klo 5 ja 17 välillä. Koko tapahtuma-aikaa ei tarvitse käyttää havainnointiin, vaan jokainen voi osallistua itselleen sopivimmalla tavalla – vaikka satunnaisella havainnoinnilla puutarhatöiden lomassa.

Bongaa päivä pihalla on maksuton tapahtuma, eikä siihen tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Tulokset ilmoitetaan BirdLife Suomelle verkkolomakkeella heti tapahtuman päätyttyä. Tulosten kertymistä voi seurata lähes reaaliaikaisesti tapahtuman verkkosivuilta.