Naurulokki ja pikkulokki – vuoden linnut 2022

Pikkulokki (Hydrocoleus minutus) © Pertti Rasp

BirdLifen vuoden linnut 2022 ovat naurulokki ja pikkuilokki. Vuoden lintu -hankkeen tavoitteena on kartoittaa lajien pesimäpaikat ja pesivien lintujen lukumäärät sekä tärkeimmät muutonaikaiset lepäily- ja ruokailualueet.

Osana hanketta BirdLife Suomi on kiinnostunut kaikista naurulokki- ja pikkulokkitiedoista. Sekä pesimä- että muuttoaikaiset havainnot pyydetään kirjaamaan Tiira-lintutietopalveluun. Havainnot kannattaa kirjata mahdollisimman tarkkaan: kirjaa päivämäärä, lintujen tarkka paikka, lintujen lukumäärä ja erittele havaintoon mahdollisuuksien mukaan pesivät linnut.

EKLY:n lajivastaavat ovat Elmo Miettinen ja Jarkko Rutila (ks. toimihenkilöt).

Tutustu tarkemmin pesivien lintujen laskentaan.

Tutustu lajien tuntomerkkeihin. Lue lisää »

Suomen neljäs lintuatlas on käynnissä – tallenna havaintosi!

Pohjantikka (Picoides tridactylus) © Kauko Kauppinen

Suomen neljäs lintuatlas on käynnissä. Atlashankkeessa selvitetään Suomen pesimälinnuston levinneisyys 10×10 kilometrin kokoisissa atlasruuduissa vuosina 2022–2025 ja sen toteuttavat yhteistyössä BirdLife Suomi ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Atlakseen voit tutustua tarkemmin täällä: www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/, www.lintuatlas.fi

Suomi on atlaksessa jaettu 10×10 kilometrin atlasruutuihin ja jokainen ruutu edelleen jonkun jäsenyhdistyksen vastuulle. Atlaksen tarkoituksena on selvittää, mitä lajeja missäkin ruudussa pesii. Atlaksen nettisivuilla voit mm. tarkastella atlasruutujen sijoittumista kartalle ja ruutujen jakautumista eri yhdistysten alueille. Omalla karttapohjallaan voit tarkastella edellisessä atlaksessa vähemmälle retkeilylle jääneitä ruutuja.

Lintuatlaksen tulospalvelu on avattu – havaintoja voi tallentaa selaimella ja mobiilisovelluksilla. Tulospalvelussa voit seurata lintuatlastietojen kertymistä lajeittain ja atlasruuduittain. Tulospalvelun toimintoja päivitetään ja laajennetaan kevään mittaan https://foorumi.laji.fi/t/lintuatlaksen-tulospalvelu-on-avattu-havaintoja-voi-tallentaa-selaimella-ja-mobiilisovelluksilla/15227

Lintuatlaksessa käytetään pesimävarmuusindeksejä kuvaamaan lajin pesinnän varmuutta atlasruudussa. Pesimäaikaiset havainnot jaotellaan kullakin ruudulla pesimävarmuusindeksien perusteella epätodennäköisiin, mahdollisiin, todennäköisiin ja varmoihin pesintöihin. Yksityiskohtainen ohje indeksien tulkinnasta esimerkkeineen lisätään lähiaikoina atlaksen nettisivuille. Indeksien kuvaukset löytyvät Tiirasta: https://www.tiira.fi/atlasohje.php

Tiirassa atlashavainnot kirjataan lisäämällä havaintoa ilmoittaessa mukaan pesimävarmuusindeksi. Ilman pesimävarmuusindeksiä havainto ei tule atlakseen – muista siis kirjata indeksi pesintään viittaavissa havainnoissa!  Tiirasta havainnot siirtyvät atlaksen tulospalveluun miltei reaaliajassa, kerran vuorokaudessa. Lue lisää havaintojen ilmoittamisesta Tiiraan: https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/

Atlaksen nettisivuille päivitetään kevään edetessä paljon lisätietoja ja ohjeita atlakseen liittyen. Atlakseen liittyvissä kysymyksissä voit aina ottaa yhteyttä joko oman yhdistyksesi atlasvastaavaan tai valtakunnallisiin atlaskoordinaattoreihin (lintuatlasATluomus.fi). EKLY:n atlasvastaava on Ahti Pulli, ahti.pulli(at)gmail.com.

4.5. klo 18.00 järjestetään Atlas-infotilaisuus Google Meet -etäyhteydellä. Ennakkoilmoittautuminen tilaisuuteen EKLY:n atlasvastaavalle Ahti Pullille ahti.pulli(at)gmail.com.

Etelä-Karjalassa pihabongattiin entistäkin aktiivisemmin

Nokkavarpunen (Coccothraustes coccothraustes) ruokailee viherpeippojen (Chloris chloris) seurassa Kuparin ruokinnalla Imatralla © Juha Juuti

BirdLife Suomi järjesti tammikuun viimeisenä viikonloppuna Pihabongaus-tapahtuman jo 17. kerran. Tapahtumaan osallistui yli 26 000 ihmistä 18 000 pihalla.

Lumisateisesta sunnuntaista huolimatta Etelä-Karjalassa pihabongattiin aktiivisemmin kuin koskaan aiemmin. Havaintoja kertyi peräti 811 pihalta ja osallistujamäärä oli 1242. Lämmin kiitos kaikille osallistuneille!

Syksyn runsaan pihlajanmarjasadon turvin Suomeen jäi talvehtimaan tavallista enemmän marjalintuja. Mustarastas olikin Pihabongauksessa ennätysrunsas, ja niitä havaittiin joka toisella havaintopaikalla. Myös räkättirastaita ja tilhiä oli vielä runsaasti. Ennätysrunsaita lajeja olivat myös käpytikka ja punatulkku.

Metsätiaisten alamäki jatkuu. Erittäin uhanalaiseksi luokiteltu hömötiainen sukelsi jälleen uuteen aallonpohjaan, ja töyhtötiaisia on vain kerran ollut vielä vähemmän. Myös kuusitiaisten määrä väheni jo neljättä vuotta peräkkäin. Muita Pihabongauksessa pitkällä aikavälillä taantuneita lajeja ovat esimerkiksi viherpeippo, varpunen ja harakka.

Etelä-Karjalassa pihabongauksen runsaimmat lajit olivat talitiainen, keltasirkku, tilhi, sinitiainen ja pikkuvarpunen. Yleisimmät eli useimmilla pihoilla havaitut lajit olivat puolestaan talitiainen, sinitiainen ja harakka.

Pihabongauksen tarkoituksena on innostaa ihmisiä tarkkailemaan lähiluontoa. Samalla kerätään tietoa maamme talvilinnuston muutoksista.