Lappeenrannan alue on laaja ja siihen kuuluu monta hyvää lintupaikkaa – kuntakohtaisesti täällä onkin nähty eniten lintulajeja koko maakunnassa. Maakunnan väestökeskuksena myös lintuharrastajia on Lappeenrannassa enemmän kuin muissa kunnissa.
Kuten muuallakin, vesistöt ohjaavat sekä lintuja että linturetkeilyä myös Lappeenrannassa. Muuttoaikoina puolestaan Joutsenon pellot (mm. Konnunsuo) ovat lintumäärissään lyömättömiä. Saimaan lisäksi alueelta löytyy useita hyviä lintujärviä, jotka vetävät siivekkäitä puoleensa. Syksyisin erityisesti arktisten vesilintujen muuttoa tarkkaillaan Saimaan rannoilla.
Kartassa Lappeenrannan kohteet on merkitty punaisella. Karttapisteitä klikkaamalla saat esiin paikan nimen. Pystyt myös liikkumaan kartalla joko hiirellä ”tarttumalla ja vetämällä” tai yläkulman nuolinäppäimillä. Tämän kartan lisäksi jokaisen paikkaesittelyn lopussa on linkki kohdistettuun karttaan ko. paikasta.
Askolan altaat
Askolan altaat ovat kalkkisaostusaltaita aivan Toikansuon lopetetun avokaatopaikan kupeessa. Tämän vuoksi alueella havaitaan paljon samaa lajistoa kuin Toikansuollakin. Kalkkipitoinen vesi on kauniin turkoosia ja antaa paikalle ainutlaatuisen ulkonäön. Altaat ovat muuttuneet vuosien varrella tehdastoiminnan johdosta, ja siksi nykyinen linnusto on ”historian havinan” valossa ehkä hieman niukempaa.
Keväällä altailla ja ympäristön pelloilla levähtää lukuisa määrä pikkulintuja, kahlaajia, lokkeja ja joitakin vesilintuja. Keväällä tornista havaittuja harvinaisuuksia ovat mm. pikkukajava, rantakurvi, kiljukotka, arosuohaukka, niittysuohaukka ja lampiviklo. Altailla on tavattu myös esim. arokyyhky, jota katseltiin pääasiassa Toikansuon mäen puolelta.
Syksyllä ja etenkin loppukesästä alueella nähdään paljon kahlaajia. Tavallisten joukossa havaitaan joskus harvinaisiakin lajeja, kuten pulmussirri, keräkurmitsa ja karikukko. Muita syksyisiä harvinaisuuksia on mm. räyskä, haarahaukka, ristisorsa ja tunturikihu.
Tornille pääsee Hanhijärventieltä, kääntymällä mustan paloharjoittelualue-viitan mukaan. Kartassa näkyvät Allastie, Dumpperitie jne. ovat suljetulla tehdasalueella. Torniin kiivetään noin 80 jyrkkää porrasta.
Askolan lintutorni Google Maps -karttapalvelussa »
Näkymä Askolan lintutornista altaille.
Eväksenjärvi
Eväksenjärvi on suomaan ympäröimä järvi, joka on vaikeasti tutkittavissa ja rannat, joilta järveä näkee vähänkin, ovat upottavia. Järvellä voi nähdä lepäileviä vesilintuja lapasotkasta laulujoutseneen ja harvinaisuuksista voisi ainakin mainita mustatiiran ja ruskosotkan.
Järvellä oli ennen myös torni, mutta nykyisin sitä voi katsella vain sopivilta rannoilta – mistä kukakin tiensä asukkaita häiritsemättä sinne löytää!
Eväksenjärvi Google Maps -karttapalvelussa »
Hanhijärvi
Lappeenrannan suurimpia järviä. Järvi vetää loppusyksystä vesilintuja puoleensa ja etenkin uiveloita nähdään kymmenpäisinä parvina. Harvinaisemmista havainnoista mainittakoon mm. valkoposkitiira, leveäpyrstökihu, mustatiira ja kattohaikara. Järven välittömässä läheisyydessä on havaittu mm. hanhikorppikotka sekä Suomen ensimmäinen pikkukotka. Järven hallitsee parhaiten pohjoispuolen venerannalta. Veneranta sijaitsee aivan asutuksen tuntumassa, joten asukkaat tulee tietenkin huomioida.
Hanhijärvi Google Maps -karttapalvelussa »
Haapajärvi, lintutorni & veneranta
Rehevä järvi, jonka rehevöitymiseen vaikuttivat entisestään 1940–1970-luvuilla järveen lasketut likavedet. Linnustollisesti järven parhaat vuodet ajoittuvat 1970-luvulle, mutta järvi on edelleenkin merkittävä eteläkarjalainen lintuvesi, joka vuonna 1981 luokiteltiin maa- ja metsätalousministeriön lintuvesityöryhmässä kansainvälisesti arvokkaaksi kohteeksi. Vuonna 2011 aloitettiin järven kunnostushanke, jonka myötä kesällä 2012 järvi kuivatettiin, ja sinne muodostuneet laajat lietteet houkuttelivat alueellisesti katsoen runsaita määriä kahlaajia. Vuonna 2013 kuivatushanke kuitenkin lopetettiin ja vesi laskettiin takaisin järveen.
Ennen kuivatushanketta järvellä oli tavattu pesivänä mm. heinätavi, harmaasorsa, luhtahuitti, luhtakana, suokukko, selkälokki, harmaapäätikka, pikkutikka, peukaloinen, idänuunilintu, pikkusieppo, pyrstötiainen, isolepinkäinen, kuhankeittäjä ja järripeippo. Tulevaisuus näyttää, millainen pesimälinnusto järvellä on hankkeen jälkeen.
Järvellä ja sen rannoilla havaituista harvinaisuuksista mainittakoon mm. mustakaulauikku, ruusulokki, pikkukotka sekä valkosiipitiira.
Haapajärvi Google Maps -karttapalvelussa »
Hyötiönsaaren länsikärki
Paikalta näkee pitkään sulana pysyvälle ja keväällä ensimmäisenä aukeavalle Kaukaanselälle ja siitä voi seurata myös vesialueen yli kulkevaa muuttoa. Näkymiä kauemmas etelään haittaavat usein Kaukaan tehtaiden piipuista nousevat savut.
Katso myös läheiset Kaukaanselkä ja Luukkaansalmi.
Hyötiönsaaren länsikärki Google Maps -karttapalvelussa »
Joutsenon kirkonkylän pellot
Muuttoaikaan alueelta löytää mm. lapinsirkkuja ja -kirvisiä. Paikalla nähtyjä harvinaisuuksia ovat mm. lyhytnokkahanhi, arosuohaukka, isokirvinen, nummikirvinen ja pikkukultarinta.
Joutsenon kk:n pellot Google Maps -karttapalvelussa »
Kaislanen
Järvellä levähtää muuttoaikaan, etenkin keväällä, lukuisa joukko vesilintuja. Kevään muuttolinnut kerääntyvät aluksi järven itä- ja länsirannalla olevien jokien suille sulapaikkoihin ja levittäytyvät myöhemmin tasaisesti koko järvelle. Vuosittain pesivistä lajeista mainittakoon mm. ruskosuohaukka ja sumutorveaan huudattava kaulushaikara.
Harvinaisuuksista täällä ovat oleskelleet mm. amerikanhaapana, ruskosotka, niittysuohaukka, mustatiira, ruokosirkkalintu ja viiksitimali.
Järven havainnointiin parhaat paikat ovat kaakkoiskulmauksen ja itärannan kalliot. Itärannan kalliolle pääsee kääntymällä Vaalimaantieltä n. 6km Lappeenrannasta etelään olevalle pienelle metsätienpätkälle ja kavelemällä polkua n. 100m rantakalliolle. Itärannan näkyvyys uhkaa peittyä lähivuosina kasvavan puuston taakse. Eteläreunan venerannalle puolestaan pääsee seuraamalla Vaalimaantieltä mustia LWELD-yrityksen kylttejä. Auto pitää jättää keltaisen tehdasrakennuksen luokse ja kävellä alas rantaan reilut puoli kilometriä.
Kaislanen Google Maps -karttapalvelussa »
Kaukaanselkä
Kaukaan tehtaiden lauhdevedet pitävät Kaukaanselkää pieneltä osin talvisin auki. Vedessä kelluu usein myös runsas määrä puutavaraa, joka on matkalla tehtaalle. Talvella sulissa oleskelee kourallinen vesilintuja. Alkutalvesta ja loppukeväästä kun alueella on isommat sula-alueet, löytyy paikalta usein suuri määrä lokkeja ja ensimmäisiä muutolta tulleita vesilintuja. Kaukaanselällä on harvinaisuuksista havaittu mm. isolokki.
Kaukaanselkä Google Maps -karttapalvelussa »
Kivisaari (Joutseno)
Kivisaaressa on keväisin isohkoja tulvalammikoita, joissa viihtyvät niin vesilinnut kuin kahlaajatkin – niiden liepeillä myös varpuslinnut. Alue on kuin ”Konnunsuo pienoiskoossa” ja lajeja onkin helpompi etsiä. Havainnointi onnistuu kätevästi peltojen keskellä menevältä tieltä. Tie voi olla huomattavan pehmeässä kunnossa, joten varovaisuutta autoillessa alueella.
Harvinaisuuksista paikalla on havaittu mm. luotokirvinen, sitruunavästäräkki, arohyyppä, siperiankurmitsa, rantakurvi ja palsasirri.
Kivisaari Google Maps -karttapalvelussa »
Konnunsuo (Joutseno)
Laaja peltoaukea, joka sijaitsee Karjalan kannasta pitkin muuttavien muuttolintujen reitillä. Etenkin kevättulvien aikaan pellot keräävät runsaasti vesilintuja ja hanhia sekä kahlaajia, ja myös petolinnut viihtyvät alueella. Konnunsuo onkin yksi koko Euroopan merkittävimpiä tundrahanhien keväisiä levähdysalueita.
Syksyisin arktiset hanhet, pääasiassa valkoposkihanhet, kerääntyvät pelloille tuhatpäisinä parvina. Alue laajoine näkymineen on myös hyvä kohde mm. petolintujen muuton seurantaan. Harvinaisuuksia on täällä tavattu runsaasti – mainittakoon tässä vaikkapa arohyyppä, mustajalkatylli, paksujalka, aropääskykahlaaja, spieriankurmitsa, palsasirri, tundravikla, nummikirvinen, kilju- ja pikkukiljukotkia, punakaulahanhia jne…
Peltoaukeita voi havainnoida tornin lisäksi mm. aluetta kiertäviltä teiltä. Huomaa, että pelloilla kulkeva hiekkatie (peltotie) on välillä heikossa kunnossa, ja lumitalven aikaan sinne lienee turha yrittää autolla. Peltotiellä liikkuessa on aina huomioitava maanviljelijöiden liikenne, eikä traktoreiden, puimurien yms. kulkua saa estää.
Konnunsuo Google Maps -karttapalvelussa »
Korkkitehtaanranta ja Sammonlahti
Aivan Saimaan lounaisimmassa kolkassa sijaitsevat lahdet toimivat parhaimmillaan ”sumppuna” Saimaan itäistä rantaa seuraaville, syysmuutolla oleville vesilinnuille. Joskus vesilinnut laskeutuvat lahtien selille lepäilemään ennen muuttomatkan jatkamista. Harvinaisuuksista mainittakoon mm. jääkuikka ja virtavästäräkki.
Korkkitehtaanranta ja Sammonlahti Google Maps -karttapalvelussa »
Korvenkylän pellot (Joutseno)
Korvenkylän pellot ovat parhaillaan kesällä, kun yölaulajat saapuvat Etelä-Karjalaan. Paikalla havaitaan usein pieniä kertymiä luhta- ja viitakerttusia, satakieliä ja ruisrääkkiä. Sarvipöllöjä pesii alueella. Harvinaisempia lintuja ovat olleet mm. heinäkurppa, viiriäinen ja pikkukultarinta.
Talvisin alue hiljenee, tosin Korvenkylän taajaman ollessa lähellä, joitain lintulajeja kuitenkin löytyy. Tuulihaukka on talvehtinut alueella. Talvella voi liikkuvasta autosta havaita puskan tai puun latvassa isolepinkäisen. Niitä talvehtii alueella joka vuosi.
Korvenkylän pellot Google Maps -karttapalvelussa »
Korvenkylän allas (Joutseno)
Korvenkylän peltojen keskellä sijaitsee pieni saostusallas, jossa muuttoaikoina lepäilee pieniä määriä vesilintuja. Altaalta löytyy tällöin mm. telkkiä, haapanoita, sini-, lapa- ja jouhisorsia, ehkä harmaasorsakin, ja muuttoaikana saattaa altaalta löytää vaikkapa vesipääskyn. Mustakurkku-uikku on pesinyt altaalla useina vuosina. Harvinaisemmista havainnoista mainittakoon mm. pussitiaiset ja pikku-uikku.
Korvenkylän allas Google Maps -karttapalvelussa »
Kuurmanpohja (Joutseno)
Rajan tuntumassa olevat pellot ovat kesäaikaan etenkin ruisrääkkien suosiossa. Muuttoaikaan pelloilta löytää pikkulintujen lisäksi myös petolintuja, kuten suohaukkoja.
Peltoja pääsee tarkastelemaan parhaiten alueen kiertävältä ns. ”kolmiotieltä”, jonka muodostavat Kuurmanpohjantie, Viipurintie ja Suokumaantie. Ympäristön metsäalueet ovat niin pöllöjen kuin niiden kuuntelijoidenkin suosiossa.
Kuurmanpohja Google Maps -karttapalvelussa »
Luukkaansalmi
Luukkaansalmen yli kulkeva silta on maakunnan suurin. Sen päältä ja alta etenkin syksyisin seurataan arktisten lintujen muuttoa. Sateen sattuessa voi mennä suojaan etelärannalle sillan alle, jossa liikennekään ei haittaa havainnointia. Etenkin viikolla Kaukaan tehtaiden rekat saavat aikaan melkoista melua ja tärinää sillan päällä seisovien harmiksi. Paikalla havainnoidaan aktiivisesti joka syksy, mutta nykyään paikka tuntuu taantuneen parhaista vuosistaan. Silti yhdessä päivässä voi nähdä yli 10 000 hanhea ja yli 1 000 kuikkalintua. Sillan alta havainnoidessa voi seurata myös salmen yli kulkevaa pikkulintumuuttoa. Paikallisina lajeina on nähty mm. vaeltavia pyrstötiaisia, pohjantikkoja, pikkutikka ja valkoselkätikka sekä pähkinänakkeli. Harvinaisemmista lajeista täällä on havaittu mm. kyhmyhaahka, jääkuikka, leveäpyrstökihu, pikkuruokki ja pikkukajava – sekä muun muassa viitatitiainen ja hanhikorppikotka.
Luukkaansalmi Google Maps -karttapalvelussa »
Murheistenranta
Murheistenranta on tuntemattomampi muutonseurantapaikkana kuin Luukkaansalmi, mutta sielläkin voi nähdä monipuolista arktikaa. Parhaimmillaan ranta lienee kuikkalintujen ja allien muuttopäivinä, jolloin osa linnuista suuntaa mantereelle jo selkeästi Murheistenrannan kohdalta. Paikalta onkin nähty hienoa kuikkalintumuuttoa ja tuhatpäisiä alliparvia.
Murheistenranta Google Maps -karttapalvelussa »
Nuijamaanjärvi
Lappeenrannan kaakkoiskulmassa sijaitsee puoliksi Suomen puolella oleva Nuijamaanjärvi. Alue on valtakunnanrajalla, joten liikkumista alueella on rajoitettu – seuraa siis rajavyöhykekylttejä. Järvi on melko syvä ja lajisto sen mukainen. Harvinaisuuksista järvellä on tavattu mm. allihaahka ja räyskä. Nuijamaan pohjoispuolella on vanha aarnimetsä Ruunakorpi, jossa on havaittu mm. pikkusieppo.
Helppoja paikkoja järven katseluun ovat mm. pohjoispäässä oleva Kotosenlahti, joka näkyy Marttilantien varresta sekä Nuijamaan taajaman itäreunalla, Saimaan kanavan suulla sijaitseva uimaranta (Rajatie).
Nuijamaanjärvi Google Maps -karttapalvelussa »
Pappilanniemi
Pappilanniemi on lähinnä lehtomaastoa, joissa on havaittu mm. pikku- ja valkoselkätikka sekä lehtopöllö. Myös pähkinänakkeli on pesinyt alueella. Hyvällä tuurilla pääsee kuuntelemaan peukaloisen tai mustapääkertun kaunista laulua tai ehkäpä kuhankeittäjän viheltelyä. Alue on myös erittäin hyvää tikkamaastoa, ja talviset ruokinnat tarjoavat katseltavaa pikkulintujen muodossa.
Pappilanniemi Google Maps -karttapalvelussa »
Pukalus (Ylämaa)
Pitkä, puoliksi Venäjän puolella sijaitseva järvi kerää muuttoaikoina jonkin verran joutsenia ja muita vesilintuja – etenkin keväisin, kun luoteispäästä laskevan joen suulle muodostuu sula. Koko järveä on vaikea nähdä ympäröiviltä teiltä. Harvinaisuuksista paikalla on havaittu jalohaikara.
Pukalus Google Maps -karttapalvelussa »
Pätilän pellot (Joutseno)
Muuttoaikaan pelloilla voi nähdä mm. lapinsirkkuja ja -kirvisiä sekä suohaukkoja. Talviaikaan pellolla on havaittu parikin tunturipöllöä yhtä aikaa.
Kesällä ruisrääkät värittävät yöllistä äänimaisemaa. Kesäharvinaisuuksista alueella on tavattu mm. viiriäisiä ja viirusirkkalintu. Katso myös läheinen kohde, Joutsenon kk:n pellot.
Pätilä Google Maps -karttapalvelussa »
Suokumaanjärvi ja Luhdanniitty (Joutseno)
Pienehkö järvi aivan Venäjän rajan tuntumassa. Alueella on uimaranta, jolta voi kätevästi katsastaa järven avoveden alueen kokonaisuudessaan. Uimarannalle vievän tien vieressä olevalla Pelkaanlahdella luhta muodostaa hyvän paikan mm. kosteikkojen yölaulajille. Paikalla on rengastettu useita vuosia: harvinaisuuksista mm. kirjokerttu, taigauunilintu ja ruokosirkkalintu ovat löytyneet verkoista.
Järveen laskee luoteesta joki, jonka alajuoksu tulvii keväisin muodostaen alavalle pellolle (Luhdanniitty) tulvan. Tämä tulvaniitty on hyvä paikka sekä vesilinnuille että kahlaajille. Paikalla on tavattu keväällä mm. lampiviklo, mustapyrstökuireja ja amerikanhaapana. Tulvaniittyä pääsee katselemaan parhaiten sen länsipuolelta kulkevalta Kankaantieltä.
Suokumaanjärvi Google Maps -karttapalvelussa »
Tiuruniemi (Joutseno)
Niemen kärki on oiva paikka muutonseurantaan: linnut lentävät hyvällä säällä suoraan päältä tai editse lähietäisyydeltä. Tiuruniemen kärki sattuu sopivasti suppilomaisesti kapenevan lintureitin kohdalle, ja sääoloista riippuen linnut voivat ns. pakkautua lentämään juuri tästä kohdasta. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu, sillä ilmojemme valtiaat kuitenkin itse päättävät mistä lentää!
Täällä nähtyjä harvinaisuuksia ovat olleet mm. punakaulahanhi, hippiäisuunilintu, viitatiainen, isokihu, merisirri ja jääkuikka.
Tiuruniemen ja Rauhan alueet ovat voimakkaan rakennuspaineen alla, ja alueelle onkin rakennettu viime vuosina kylpylähotellin lisäksi mm. runsaasti lomamökkejä.
Tiuruniemi Google Maps -karttapalvelussa »
Toikansuon entinen kaatopaikka
Toikansuon kaatopaikka oli aikoinaan E-K:n suurin, mutta toiminta on loppunut jo hyvän aikaa sitten. Nykyisin kaatopaikan kukkulaa peittää rikkaruohosto ja vauhdilla leviävä ja kasvava pajukko. Kukkulan laelta on hyvät näkymät sekä muutonseurantaan, että kalkkitehtaan (Askolan) altaille. Varinaisen kaatopaikan kukkulan vieressä on edelleen käytössä oleva kompostialue (puutarhajäte), jota suosivat erityisesti talven ja alkukevään siemensyöjät, kuten urpiaiset ja peipot.
Keväällä kompostialueen rinteet sulavat ensimmäisten paikkojen joukossa, tarjoten levähdysalustan ensimmäisille muuttajille. Lopputalvesta maa taas pysyy myöhään sulana mätänemishöyryjen ansiosta. Talvella täällä on havaittu mm. ampuhaukka, hemppo, kottarainen, tundraurpiainen, tunturikiuru ja vuorihemppo. Harvinaisemmista talvilajeista mainittakoon mm. Toikansuolle vievän ojan varrella viihtynyt virtavästäräkki.
Muuttoaikoina alueella oli kulta-aikanaan todella isoja lokkiparvia, joista yhytettiin mm. lähes jokavuotinen isolokki sekä kerran suurharvinaisuus grönlanninlokki. Viime vuosina alueella tavattuja harvinaisuuksia ovat mm. niittysuohaukka ja taigauunilintu, megaluokan rariteetti arokyyhky (2010) sekä massavuonna 2016 Toikansuolle vievän ojan varressa havaitut taigarautiaiset.
Toikansuo Google Maps -karttapalvelussa »
Tuosa
Tuosa on UPM-Kymmenen aidattu teollisuuskaatopaikka ja kulkeminen kiellettyä aidan sisäpuolella ilman asianmukaista lupaa. Nykyisin UPM Kaukaan kanssa on tehty sopimus, jonka mukaan alueella saa käydä jalkaisin, seuraavin ehdoin:
– ennen alueelle menoa ja sieltä poistuttaessa tulee ilmoittautua UPM Kaukaan pääportilla
– alueella liikuttaessa tulee pukeutua huomio-/heijastinliiviin
– jäteläjitysalueilla ei saa liikkua
– auto jätetään Tuosan portin vieressä olevalle pienelle parkkialueelle
Tuosan alue on aiemmin 1960-1970 luvuilla ollut EK:n parhaimpia kahlaajapaikkoja, jossa on havaittu useita kahlaajalajeja. Muista harvinaisemmista lintulajeista on havaittu mm. mustaleppälintu, sitruunavästäräkki ja ruosterastas. Nykyään alueella ei nähdä kahlaajia, mutta taskuille ja tikoille alue on sovelias. Se todistettiin, kun Tuosassa havaittiin kesällä 2004 Etelä-Karjalan ensimmäinen nunnatasku.
Tuosa Google Maps -karttapalvelussa »
Vainikkala, Hiivaniemi
Hiivaniemen peltoaukea on monien petolintujen suosiossa, ja paikalla voi etenkin kevät- ja kesäkaudella nähdä hiiri- ja mehiläishaukkoja, tai vaikkapa harvalukuisen haarahaukan. Tien itäpuoliset pellot ovat rajavyöhykkeellä, jonne ei ilman asianmukaisia lupia ole asiaa.
Harvinaisuuksista paikalla on havaittu mm. kiljukotka, punajalkahaukkoja, siperiankurmitsa sekä sitruunavästäräkki.
Hiivaniemi Google Maps -karttapalvelussa »
Vainikkala, Telkjärvi
Vainikkalan eteläpuolella oleva pitkänomainen, osittain Venäjän puolelle ulottuva järvi. Loppusyksystä järvelle kertyy toisinaan runsaasti joutsenia, ja kesäisin siellä huutelee kaulushaikara. Ruskosuohaukat pesivät paikalla. Järven lähistöllä saattaa taivaalta löytä keväällä tai kesällä haarahaukan, joka pesinee lähes vuosittain Venäjän puolella ja saalistelee rajaseudulla.
Telkjärvi Google Maps -karttapalvelussa »
Väkevänjärvi (Ylämaa)
Väkevänjärvi on suuri järvi Etelä-Karjalan eteläisimmässä kolkassa. Sen alueelta löytyy useampia vierailun arvoisia paikkoja.
Nurmelan lintutorni
Suuren Väkevänjärven ja pienen, rajavyöhykkeellä sijaitsevan Salajärven salmen rannalla oleva torni. Näkyvyys ”kuopassa” sijaitsevasta matalasta tornista on melko rajallinen, mutta pieni nousu on parempi kuin ei nousua ollenkaan! Salajärven alueella pesivät mm. ruskosuohaukka, keltavästäräkki yms. Paikalla havaittuja harvinaisuuksia ovat mm. käärmekotka, kiljukotka, punajalkahaukka, pikkukultarinta ja ruokosirkkalintu.
Ryönänlahti
Väkevänjärven tornista reilun kilometrin koilliseen sijaitseva Ryönänlahden silta on hyvä paikka tutkia sekä Ryönänlahden vesilintuja että Väkevänjärven selän vesilinnustoa. Paikalla on havaittu mm. Etelä-Karjalan ensimmäiset pronssi-iibikset.
Väkevänniityt
Väkevänniityt sijaitsevat rajavyöhykkeellä, reilut 2,5 km koilliseen Ryönänlahden sillalta. Rajavyöhykkeen reunassa kulkee hiekkatie, jolta näkee niityille. Pieneltä aukiolta näkee myös jonkin verran idän puoleista taivaanrantaa. Ruisrääkkä saattaa raksuttaa kesäisin, ja paikalliset petolinnut saalistelevat alueella. Harvinaisuuksista Väkevännittyillä on nähty mm. mustahaikara ja kiljukotka.