Jari Kiljunen on BirdLife Suomen vuoden 2018 retkikummi

Jari Kiljunen ja kuukkelit (Perisoreus infaustus), Parikkala © Harri Partanen

Onnittelemme BirdLife Suomen vuoden 2018 retkikummia, Jari Kiljusta

Jari on opastanut yhdistyksen lintukävelyitä ja retkiä vuodesta 2005 lähtien. Viime vuosina Jari on opastanut Lasten lintuviikolla koululaisryhmiä lähes päivittäin Imatralla ja Lappeenrannassa. Kuluvana vuonna linnuista ja lintuharrastuksesta ovat kuulleet mm. koululuokat ja yritysten työntekijät.  Vuonna 2018 Jari on urakoinut yhteensä 25 retkeä, muuta opastusta ja lintuharrastusesitystä.

Yksi Jarin opastamille retkille osallistuneista kuvailee Jaria näin: ”Jari on oppaana helposti lähestyttävä, avulias ja ystävällinen.  Häneltä uskaltaa aloitteleva lintuharrastaja kysyä neuvoja. Jarilla on aito halu auttaa muita kehittymään lintuharrastajana. Olen kuullut ja lukenut lasten lintuviikon opastuksista, että lapset ovat olleet innostuneita ja lintutietoutta on kertynyt myös opettajille.”

Ammatiltaan Jari Kiljunen on luontokartoittaja. Jari on aina ollut kiinnostunut linnuista ja syvällisempi harrastaminen alkoi v. 2002 ensimmäisen kaukoputken hankinnan myötä. Jari myös rengastaa lintuja, tekee linnustokartoituksia ja on ollut useita vuosia EKLY:n hallituksen jäsen ja retkivastaava.

BirdLife Suomen jäsenyhdistyksissä toimii yhteensä noin 200 retkikummia. He ovat aktiivisia lintuharrastajia, jotka järjestävät linturetki yleisölle. Retkikummitoiminta tarjoaa aloittelijoille hyvän mahdollisuuden päästä sisälle lintuharrastuksen saloihin.

BirdLife Suomi on vuodesta 2005 lähtien valinnut vuoden retkikummin.Tämän vuoden palkinto julkistettiin tänään BirdLife Suomen edustajiston kokouksessa Kokkolassa.

Lappeenrannan taajalamaskentojen tulokset selvillä

Neljännen kerran ahkerat lintuharrastajat tarpoivat Lappeenrannan taajama-alueita tiukasti lintuja laskien. Jotta vuosien välinen vertailukelpoisuus säilytettiin, laskenta-aika oli tälläkin kertaa lopputalvipainotteinen 12.1.–28.2. Talvilinnuston lajimäärien ja yksilömäärienkin kannalta tämä ajoittuu kaikkein niukimpaan osaan vuotta: vesistöt ovat pääosin jäässä ja alkutalvi on ehtinyt tehdä kalmantuoksuista harvennusta siivekkäiden keskuudessa.

Lataa laskentojen koordinoijan, Jarkko Rutilan, tarkempi raportti tästä!

Vieras Siperiasta – idänturturikyyhkystä uusi laji Etelä-Karjalaan

Idänturturikyyhky muistuttaa suuresti Suomesta jo lähes kadonnutta turturikyyhkyä. © Raino Kinnunen.

Joutsenolaisessa taajamassa lintuja ruokkiva pariskunta saattoi uudenvuoden aatonaattona hieraista silmiään kerran jos toisenkin, kun ruokinnalla tepasteli oudon näköinen kyyhky. Tammikuun lopussa järjestetyn Pihabongaus-tapahtuman myötä harvinainen vieras tuli myös lintuharrastajien tietoisuuteen, ja se saatiin määritettyä lajilleen: kyseessä oli Suomessa äärimmäisen harvinainen idänturturikyyhky (Streptopelia orientalis), joka vielä takavuosina tunnettiin isoturturikyyhkyn nimellä. Viime päivinä lintu on saanut osakseen runsaasti ihailevia katseita käydessään ruokinnalla, sillä se on ensimmäinen lajinsa edustaja maakunnassa. Havainnon myötä Etelä-Karjalan maakunnassa tavattujen luonnonvaraisten lintulajien määrä nousee  342:een.

Joutsenossa viihtyvä, viime vuonna syntynyt yksilö edustaa idänturturikyyhkyn meena-alalajia, jonka pesimäalueet sijaitsevat Siperiassa. Suurin osa Etelä-Karjalan talveen eksyneen yksilön lajitovereista talvehtii Intiassa ja Sri Lankassa.

Idänturturikyyhky on havaittu Suomessa aiemmin vain reilut parikymmentä kertaa. Suomessa talvehtii tällä hetkellä toinenkin lajin – ja saman alalajin – edustaja: Tiira-lintutietopalvelun mukaan Haminassa havaittu lintu on viihtynyt Hevoshaan alueella tammikuun loppupuolelta lähtien.

Idänturturikyyhky talvehtii Joutsenossa talviruokinnan turvin. © Raino Kinnunen.