Atlashavaintoja voi kevään mittaan kirjata yhä useammalta lajilta. Etelärannikolla sepelkyyhkyt ja silkkiuikut rakentavat pesiään (indeksi 62) ja jotkin vesilinnut saattavat jo hautoa (indeksi 75), kun pohjoisessa nautitaan vielä hiihtokeleistä. Huomioi oman alueesi kevättilanne. Muista ilmoittaa atlakseen myös matalan indeksin reviirihavainnot! Lue lisää
Atlastiedote 27.3.2024
Atlastiedote 27.3.2024
Kevään edetessä pesinnän merkkejä alkaa näkyä laajemmalla lajijoukolla. Varislinnut rakentavat jo pesiään ja varpuset varaavat pesäkoloja. Pääsiäispyhät voikin mainiosti käyttää kevättalven atlasretkiin ja suunnata etsimään tikkoja, kanalintuja, metsätiaisia ja käpylintuja. Kannattaa muistaa kirjata atlakseen myös havainnot laulavista linnuista, kuten viherpeipoista ja punatulkuista, mielellään samalta paikalta kahdelta päivältä (indeksi 4).
Varaa vakiolinja, muista liikkumisrajoitukset
Luomuksen linnustonseurannan kevään ja kesän laskennat hyödyttävät myös atlasta. Vakiolinjoja on jo varattu runsaasti eri puolilta maata, mutta vapaita linjoja riittää edelleen. Varmista itsellesi sopivat linjat varaamalla ne nyt: https://laji.fi/project/MHL.1/form/MHL.1/places
Erityisesti kannattaa laskea heikosti tutkitulta alueelta vakiolinja, jota ei ole vielä atlaskaudella (2022–) laskettu: https://lintuatlas.fi/alueet/ Lue lisää
EKLY on vuoden lintuyhdistys
Heinäkurppa (Gallinago media) © Markku Huhta-Koivisto
BirdLife Suomi on valinnut vuoden 2024 lintuyhdistykseksi Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen. Valinta perustuu ansiokkaaseen suojelutyöhön, onnistuneeseen jäsenhankintaan sekä vireään retkitoimintaan.
ONNITTELUT JA KIITOKSET KAIKILLE EKLYLÄISILLE!
Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys on edistänyt monipuolisesti lintujen ja niiden elinympäristöjen suojelua maakunnassa muun muassa kannanotoin ja aloittein. Erityisesti yhdistys on ansioitunut harvinaisen heinäkurpan suojelun edistämisessä ja esiintymisen selvittämisessä. Yhdistys on muun muassa hankkinut selvitystyötä varten kuuntelulaitteita ja lämpökiikareita, joiden avulla on saatu hyvä kuva tämän yöaktiivisen lajin esiintymisestä. Selvityksillä ja yhdistyksen tekemällä suojelutyöllä on suuri merkitys, sillä Etelä-Karjala on äärimmäisen uhanalaisen heinäkurpan tärkeintä esiintymisaluetta Suomessa.
Yhdistys on seurannut myös viime vuosiin saakka valkoselkätikan esiintymispaikkoja sekä laatinut lajille seurantasuunnitelman. Etelä-Karjala on vaarantuneen valkoselkätikan keskeisimpiä pesimäalueita Suomessa.
Yhdistyksessä on tällä hetkellä noin 450 jäsentä. Määrä on kasvanut yli sadalla hengellä viidessä vuodessa. Yhdistys järjestää entistä enemmän yleisöretkiä, ja yhdistyksen alueella osallistutaan aktiivisesti BirdLifen järjestämiin valtakunnallisiin tapahtumiin. Esimerkiksi asukaslukuun suhteutettuna Etelä-Karjalassa osallistutaan Pihabongaukseen aktiivisemmin kuin missään muualla.
Vuonna 1969 perustettu Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys on Suomen vanhimpia alueellisia lintuyhdistyksiä ja BirdLife Suomen jäsenyhdistys. Sen toimialueeseen kuuluu Etelä-Karjalan maakunta.
BirdLife Suomi on maamme lintuyhdistysten keskusjärjestö, jolla on 30 jäsenyhdistystä. Vuoden lintuyhdistys on nimetty vuodesta 1980 lähtien.