Avainsana-arkisto: BirdLife Suomi

Julkaistu , kirjoittanut

Etelä-Karjalan punasotkilla menee huonosti

Punasotkapari (Aythya ferina) © Pertti Rasp

BirdLife Suomen vuoden lintu 2018, punasotka (Aythya ferina), osoittautui pelätyn vähälukuiseksi pesijäksi Etelä-Karjalassa pesimäkauden laskennoissa. Maakunnan 2000-luvun punasotkavesistä kartoitettiin ohjeiden mukaan 21, tutkimatta jäi 14 kohdetta. Kaikkia potentiaalisia punasotkavesiä ei siis saatu kartoitettua.

Punasotkia laskettiin Luomuksen vesilintujen pistelaskentaohjeiden ja kevään jäätilanteen mukaisesti Etelä-Karjalassa 8.-16.5. Laskennassa yritettiin havaita vesialueen kaikki punasotkat lintutornista tai muulta näköalapaikalta aamun – päivän aikana. Punasotkan parimääräarvio tehdään naaraiden lukumäärän perusteella, koiraiden osuus lajilla kun on poikkeavan suuri.

Kaikkiaan viidellä ohjeiden mukaan kartoitetulla järvellä tai lahdella havaittiin laskennoissa punasotkia, mutta vain kolmella myös naaraita. Nämä vesistöt olivat Parikkalan Siikalahti ja Sammallampi sekä Lappeenrannan Joutsenon Kotasaari. Lisäksi laskenta-ajan ulkopuolella havaittiin 13 vesistöllä punasotkia, joista yksi poikue Lappeenrannan Kaislasella. Yhteensä laskenta-ajalla havaittiin 26 koirasta ja 6 naarasta, keväällä laskenta-ajan ulkopuolella muilla vesillä 35 koirasta ja 13 naarasta. Eniten punasotkia havaittiin totutusti Parikkalan Siikalahdella, jossa 15 koirasta ja 3 naarasta 11.5. (Janne Aalto).

Etelä-Karjalan pesimäkannaksi arvioitiin 10–20 punasotkaparia.

Punasotkan taantuminen koko Suomessa on hälyttävää. Etelä-Karjalassakin lajin parimäärä on vuosikymmenessä vähintään puolittunut. Maakunnan paras punasotkavesistö, jolla on ollut yksi maamme tiheimmistä populaatioista on Parikkalan Siikalahti. Alueella on laskettu vesilintuja pitkältä ajalta, punasotkakannan koon muutokset ovat nähtävissä kuvassa 1.

Punasotka runsastui sodan jälkeen nopeasti ja Siikalahdella huippu saavutettiin 1970-luvun puolessa välissä, jolloin punasotkamääräksi arvioitiin jopa 70 paria. Laji taantui 1980-luvulla pariinkymmeneen pariin, mutta 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa kanta oli taas noussut reiluun 30 pariin. Viimeisin vuosikymmen on ollut alamäkeä, ja 2018 on paikan alhaisin parimäärä sekä punasotkalla, että monella muullakin vesilinnulla.

Kiitos laskentoihin osallistuneille!

Kuva 1. Punasotkan arvioidut parimäärät Parikkalan Siikalahdella 1948–2018. Huomaa aukot tulosvuosissa. Kahden ensimmäisen sarakkeen luvut ovat jakson keskimääräisiä parimääriä.

Lähteet:

BirdLife Suomi: Tiira-havaintopalvelu www.tiira.fi

Koskimies, P. 1989: Parikkalan Siikalahden pesimälinnusto: kannanmuutokset, suojelu ja hoito. – Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki.

Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet. 2. uusittu painos. Helsingin

yliopiston eläinmuseo, Helsinki

Vauhkonen, M., Aalto, H., Aalto, J., Kontiokorpi, A. & Kontiokorpi, J. 2011: Parikkalan Siikalahden linnustoselvitys 2010. – Metsähallitus.

Yrjölä, R., Aalto, H., Aalto, J. & Kontiokorpi, J. 2005: Siikalahden linnusto vuosina 2002–2004. – Metsähallitus, Itä-Suomen luontopalvelut.

Jari Kontiokorpi

Julkaistu , kirjoittanut

Jari Kiljunen on BirdLife Suomen vuoden 2018 retkikummi

Jari Kiljunen ja kuukkelit (Perisoreus infaustus), Parikkala © Harri Partanen

Onnittelemme BirdLife Suomen vuoden 2018 retkikummia, Jari Kiljusta

Jari on opastanut yhdistyksen lintukävelyitä ja retkiä vuodesta 2005 lähtien. Viime vuosina Jari on opastanut Lasten lintuviikolla koululaisryhmiä lähes päivittäin Imatralla ja Lappeenrannassa. Kuluvana vuonna linnuista ja lintuharrastuksesta ovat kuulleet mm. koululuokat ja yritysten työntekijät.  Vuonna 2018 Jari on urakoinut yhteensä 25 retkeä, muuta opastusta ja lintuharrastusesitystä.

Yksi Jarin opastamille retkille osallistuneista kuvailee Jaria näin: ”Jari on oppaana helposti lähestyttävä, avulias ja ystävällinen.  Häneltä uskaltaa aloitteleva lintuharrastaja kysyä neuvoja. Jarilla on aito halu auttaa muita kehittymään lintuharrastajana. Olen kuullut ja lukenut lasten lintuviikon opastuksista, että lapset ovat olleet innostuneita ja lintutietoutta on kertynyt myös opettajille.”

Ammatiltaan Jari Kiljunen on luontokartoittaja. Jari on aina ollut kiinnostunut linnuista ja syvällisempi harrastaminen alkoi v. 2002 ensimmäisen kaukoputken hankinnan myötä. Jari myös rengastaa lintuja, tekee linnustokartoituksia ja on ollut useita vuosia EKLY:n hallituksen jäsen ja retkivastaava.

BirdLife Suomen jäsenyhdistyksissä toimii yhteensä noin 200 retkikummia. He ovat aktiivisia lintuharrastajia, jotka järjestävät linturetki yleisölle. Retkikummitoiminta tarjoaa aloittelijoille hyvän mahdollisuuden päästä sisälle lintuharrastuksen saloihin.

BirdLife Suomi on vuodesta 2005 lähtien valinnut vuoden retkikummin.Tämän vuoden palkinto julkistettiin tänään BirdLife Suomen edustajiston kokouksessa Kokkolassa.

Julkaistu , kirjoittanut

Valkoposkihanhien maataloudelle aiheuttamien haittojen vähentäminen – kokemuksia Etelä- ja Pohjois-Karjalassa 2017

Valkoposkihanhia syksyisellä pellolla

BirdLife Suomen raportissa esitetään kokemuksia syksyllä 2017 kahdella alueella, Parikkalassa ja Tohmajärvellä toteutetusta hankkeesta, jonka tavoitteena oli selvittää keinoja valkoposkihanhien maataloudelle aiheuttamien vahinkojen estämiseksi tai vähentämiseksi. Selvityksen taustalla oli valkoposkihanhien maataloudelle aiheuttamien vahinkojen määrän kasvu. Työn tilasi ympäristöministeriö ja toteutti Jari Kontiokorpi Etelä-Karjalan Lintutieteelisestä Yhdistyksestä.