Kymmenes Imatran taajamalintulaskenta todisti marjalintujen ennätystalvea

Taviokuurnaluvut (Pinicola enucleator) nousivat uuteen ennätykseen Imatran laskentahistoriassa. © Totti Toiskallio.

Kymmenes Imatran taajamalintulaskenta tehtiin lauantaina 10.1. yhteensä 19 harrastajan voimin. Monia marjalintuja, kuten räkättirastaita ja taviokuurnia, havaittiin ennätyksellisesti, ja yhteensä laskennassa tavattiin 16 863 lintuyksilöä, edustaen 43:a maalintulajia.

Laskennassa Imatra oli totutusti jaettu 9 lohkoon, joilla jokaisella oli 2–3 laskijaa kirjaten kaikki havaitut maalinnut. Laskenta-aika oli klo 9–14 pienin joustovaroin. Laskentasää ei ollut paras mahdollinen, sillä ajoittainen lumisade ja iltapäivällä alkanut tuuli heikensivät lintujen havaittavuutta. Olot olivat kuitenkin kohtalaiset ja vertailukelpoiset aiempien laskentojen kanssa. Lunta oli maassa noin 15 cm ja marjoja puissa runsaasti.

Tuloksia
Yhteensä havaittiin 16 863 yksilöä 43 maalintulajista. Runsaslukuisin oli tutusti talitiainen 2 777 yksilöllään, mutta räkättirastas oli tiukasti tuntumassa (2 513 yksilöä). Yli tuhannen yksilömääriin ylsivät myös viherpeippo, tilhi, sinitiainen, keltasirkku ja pikkuvarpunen. Lähes tuhanteen pääsivät punatulkku ja urpiainen.

Runsas pihlajanmarja- ym. siemensato toi ennätysluvut räkättirastaalle, tilhelle (1432), punatulkulle (956), mustarastaalle (231), nokkavarpuselle (56), kuusitiaiselle (46), taviokuurnalle (37) ja järripeipolle (6). Marjalintujen määrät olivat silti pienoinen pettymys: räkättirastaat olivat suurimmaksi osaksi jo lähteneet, taviokuurnilla oli esiintymisessä tauko ja tilhien massoja vasta odotellaan. Tai sitten ei.

Viherpeippo näyttää palautuvan vähitellen aallonpohjastaan: sitä tavattiin 1905 yksilön voimin. Ennätysmäärä 3215 laskettiin vuonna 2009, vähiten viherpeippoja puolestaan havaittiin vuonna 2012 (996). Kesykyyhkyn (115) ja varpusen (111) alakulo jatkuu. Kesykyyhky jää nykyisin neljäsosaan 2006–2009 talvien määristä. Varpunen hiipuu pikkuhiljaa, kolmelta lohkolta varpunen on jo kadonnut. Vaelluksen jälkeen Suomessa tavallista yleisempänä esiintyvä pähkinänakkeli jäi viime vuosien tasolle (7). Harvalukuisimmista lajeista mainittakoon isolepinkäinen (4), valkoselkätikka (3) ja kottarainen.

Ruokintapaikkoja ja lintulautoja kirjattiin reilut 500, villinisäkkäistä eniten oravia, 21.

– Jari Kontiokorpi

Artikkelin Imatran laskennoista vuoteen 2014 asti löydät uusimmasta Ornis Karelica -lehdestä