Varpusen tulevaisuus ei näytä valoisalta.

Imatralla laskettiin 4.1.2014 yhdeksännen kerran koko taajama-alueen maalinnusto. Laskentoihin osallistui 17 pääasiassa eteläkarjalaista lintuharrastajaa. Imatran taajama-alue oli jaettu yhdeksään suurin piirtein samankokoiseen lohkoon, jotka ovat olleet koko laskentahistorian samat.Tällä kertaa laskijat saivat nauttia lämpimästä säästä, eikä lumikaan häirinnyt. Ensimmäistä kertaa havaittiin talvilaskennassamme haravointia! Sumuinen ja utuinen sää hiukan vaikutti etenkin isojen lintujen havaittavuuteen, mutta muuten sää oli jälleen kelpo vertailukelpoiselle laskennalle.

Uusia ennätyksiä
Kaikkiaan havaittiin 42 lajia ja 10945 lintuyksilöä (vesilintuja ei laskettu, mutta rantalinnut kelpuutettiin tuloksiin), joka on lähes sama kuin 9 vuoden keskiarvo. Runsaslukuisin laji oli talitiainen 3899 yksilöllään, joka oli samalla uusi ennätys. Myös sinitiainen pääsi lähelle ennätystä 1311 yksilöllä. Viherpeippo oli toiseksi runsaslukuisin laji (1708 yksilöä) ja määrä on jälleen nousussa parin vuoden takaisen romahduksen jälkeen. Sen sijaan Imatran kesykyyhkykanta on edelleen alamaissa. Nyt havaittiin 128 kesykyyhkyä, kun laskennan alkuvuosina päästiin yli neljänsadan yksilömääriin. Toinen vähenevä kulttuurilaji on varpunen, joita nähtiin nyt ennätyksellisen vähän, 90. Yhdeksän vuoden keskiarvo on 157 varpusta. Varpusen tulevaisuus ei näytä hyvältä. Pikkuvarpusia havaitaan nykyään melkein kymmenkertainen määrä varpusiin verrattuna, määrät ovat olleet tasaisesti tuhannen luokkaa (nyt 985, keskiarvo 994).

Variksia, naakkoja ja harakoita havaittiin hiukan tavanomaista vähemmän, johon todennäköisesti vaikutti leuto sää ja heikohko näkyvyys.  Sen sijaan närhi teki huiman ennätyksen, 158 yksilöä, vanha ennätys oli kaksinumeroinen luku ja keskiarvo 68. Toinen selkeään ennätykseen yltänyt oli puukiipijä, joita havaittiin nyt peräti 41 yksilöä, kun keskimäärin niitä on havaittu 13. Myös hippiäisiä ja pyrstötiaisia havaittiin ennätyksellisesti, leuto talvi suosii pieniä hyönteissyöjiä.

Marjalintuja oli vähemmän kuin kertaakaan laskennan aikana, nyt vain 1 räkättirastas ja ensimmäistä kertaa jäi tilhi kokonaan havaitsematta. Mustarastaita nähtiin sentään keskiarvon mukaiset 16. Siemensyöjiä oli viimevuotisen huipun jälkeen maastossa vähän. Käpytikkoja havaittiin vain 84, kun viime vuonna niitä ynnättiin 293 ja keskiarvokin on 143. Viime vuonna urpiaisia havaittiin yli 4000, mutta nyt 107, vihervarpusia vastaavasti 446 ja 23, punatulkkuja 590 ja 136 sekä käpylintuja 95 ja 5. Keltasirkkuja laskettiin ennätysvähän 412, kun keskiarvo on yli tuhat. Sirkut eivät taajamiin ole pahemmin vielä tulleet peltojen ollessa lumettomia.

Mukavasti harvalukuisia
Lauhasta talvesta kertoo laskennan ensimmäiset 4 harmaalokkia, vaikka Vuokselle ei pahemmin kiikaroitukaan. Syksyn invaasiolaji on ollut hiiripöllö, joita utuisessa säässä havaittiin 2 yksilöä, saman verran kuin isolepinkäisiä. Myös 1 varpuspöllö ilostutti laskijoita. Varpushaukkoja nähtiin 4, mutta ensimmäistä kertaa jäätiin ilman kanahaukkaa. Harvalukuisista tikoista nähtiin 2 palokärkeä, 3 valkoselkätikkaa sekä 1 harmaapää-, pohjan- ja pikkutikka. Pähkinänakkeleita sattui laskijoiden eteen kaikkiaan 7, viime vuonna 8. Laji on asettumassa Imatran pesimä- ja talvilajistoon, siitä kertoo myös se, ettei nakkeleita havaittu ollenkaan viitenä ensimmäisenä laskentatalvena. Ailahtelevasti esiintyvä nokkavarpunen sen sijaan lienee vähentynyt. Tällä kertaa havaittiin 2 nokkavarpusta. Muita harvalukuisia talvehtijoita olivat 7 peippoa, 1 järripeippo ja tikli sekä 5 tundraurpiaista. Vuoksen rannalla viihtynyttä harvinaista jalohaikaraa ei havaittu itse laskennassa, mutta välittömästi laskennan jälkeen sitä päästiin jälleen ihastelemaan.

– Jari Kontiokorpi & Jukka Jantunen