Vasarat paukkuivat ja puru lensi pönttötalkoissa!

Pönttötalkoot järjestettiin jälleen Imatran Niskalammella. © Liisa Laitinen.

Kuutisenkymmentä pönttöilijää lapsista ikäihmisiin osallistui Imatran Niskalammella lauantaina 9.4. järjestettyyn pönttötapahtumaan. Laudasta kokoon naputeltiin 50 pönttöä ja aihioita sorvattiin kolmisenkymmentä. Talkoiden suosio pääsi lähes yllättämään järjestäjät, mutta osallistujien kärsivällisyys ja leppoisa jutustelu lintu- ja pönttökokemuksista auttoivat tapahtumaa onnistumaan. Pullakahvitkin maistuivat. Monella oli lähtiessään pönttö tai useampikin mukanaan. Uskomme, että kysyntää kolopesijöiden asuntomarkkinoilla riittää!

Ensimmäiset kevättulijat saapuivat Etelä-Karjalaan

Vaikka kansan parissa perinteisinä pidettyjä kevätmuuton airueita, kuten kiuruja ja töyhtöhyyppiä, saataneen vielä odotella jonkin aikaa, on ensimmäisten kevätlintujen makuun päästy jo Imatralla ja Lappeenrannassa. Imatralla harmaalokkeja Larus argentatus havaittiin jo 31.1. (3 yksilöä), ja tänään 8.2. niitä laskettiin jo pienen kourallisen verran sekä Vuoksella että Lappeenrannan Kaukaan- ja Keskisenselillä. Tiira-lintuhavaintopalvelun mukaan myös maakunnan kevään ensimmäinen uuttukyyhky Columba oenas on havaittu tänään!

Harmaalokit ovat useimmiten ensimmäisiä selkeitä kevätsaapujia maakunnassa. Ne eivät välttämättä tule kovin kaukaa, mutta laajempien sulavesien puutteessa lokkeja ei normaalivuosina Etelä-Karjalassa talvehdi. Vastikään alkaneet lauhat etelänpuoleiset virtaukset ovat vaikuttaneet lintujen melko aikaiseen liikehdintään.

Muutoksia Suomen lajiluettelossa

Töyhtötiainen sai uudistuksessa uuden tieteellisen nimen: aiemmin Parus-sukunimellä muiden tiaisten tapaan tunnettu laji on nyt nimeltään Lophophanes cristatus. © Petri Salakka.

Suomen lintulajien luetteloa ylläpitävä BirdLifen rariteettikomitea (RK) on päättänyt ottaa eurooppalaisen linjan mukaiset tieteelliset nimet käyttöön myös Suomessa. Uudet nimisuositukset ovat Euroopan rariteettikomiteoiden yhteistyöelimen AERC (Association of European Records and Rarities Committees) taksonominen komitean, TAC:n käsialaa, ja ne perustuvat uusimpiin lajienvälisten sukulaissuussuhteiden tutkimuksiin. Lajien suomenkieliset nimet eivät uudistuksessa muutu. Lue lisää »