EKLY on vuoden lintuyhdistys

Heinäkurppa (Gallinago media) © Markku Huhta-Koivisto

BirdLife Suomi on valinnut vuoden 2024 lintuyhdistykseksi Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen. Valinta perustuu ansiokkaaseen suojelutyöhön, onnistuneeseen jäsenhankintaan sekä vireään retkitoimintaan.

                
 ONNITTELUT JA KIITOKSET KAIKILLE EKLYLÄISILLE!

 

Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys on edistänyt monipuolisesti lintujen ja niiden elinympäristöjen suojelua maakunnassa muun muassa kannanotoin ja aloittein. Erityisesti yhdistys on ansioitunut harvinaisen heinäkurpan suojelun edistämisessä ja esiintymisen selvittämisessä. Yhdistys on muun muassa hankkinut selvitystyötä varten kuuntelulaitteita ja lämpökiikareita, joiden avulla on saatu hyvä kuva tämän yöaktiivisen lajin esiintymisestä. Selvityksillä ja yhdistyksen tekemällä suojelutyöllä on suuri merkitys, sillä Etelä-Karjala on äärimmäisen uhanalaisen heinäkurpan tärkeintä esiintymisaluetta Suomessa.

Yhdistys on seurannut myös viime vuosiin saakka valkoselkätikan esiintymispaikkoja sekä laatinut lajille seurantasuunnitelman. Etelä-Karjala on vaarantuneen valkoselkätikan keskeisimpiä pesimäalueita Suomessa.

Yhdistyksessä on tällä hetkellä noin 450 jäsentä. Määrä on kasvanut yli sadalla hengellä viidessä vuodessa. Yhdistys järjestää entistä enemmän yleisöretkiä, ja yhdistyksen alueella osallistutaan aktiivisesti BirdLifen järjestämiin valtakunnallisiin tapahtumiin. Esimerkiksi asukaslukuun suhteutettuna Etelä-Karjalassa osallistutaan Pihabongaukseen aktiivisemmin kuin missään muualla.

Vuonna 1969 perustettu Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys on Suomen vanhimpia alueellisia lintuyhdistyksiä ja BirdLife Suomen jäsenyhdistys. Sen toimialueeseen kuuluu Etelä-Karjalan maakunta.

BirdLife Suomi on maamme lintuyhdistysten keskusjärjestö, jolla on 30 jäsenyhdistystä. Vuoden lintuyhdistys on nimetty vuodesta 1980 lähtien.

Pikkutikka on vuoden lintu 2021

Pikkutikkakoiras (Dendrocopos minor) © Micha Fager

BirdLifen vuoden lintu 2021 on pikkutikka. Vuoden lintu -hankkeen tavoitteena on paitsi herättää keskustelua pikkutikan elinympäristöjen säilyttämisestä myös selvittää kannan nykylevinneisyys ja tarkentaa Suomen kannanarviota.

Vuoden lintu

Vuoden lintu -hankkeen valtakunnallinen koordinaattori on Raimo Seppälä. EKLY:n pikkutikkavastaava vuodelle 2021 on Jarkko Rutila. Pyrimme lintuharrastajien tekemien havaintojen avulla arvioimaan yhdistyksen alueen pikkutikkakannan. Tässä työssä kaikki voivat auttaa retkeilemällä pikkutikalle sopivilla esiintymispaikoilla ja kirjaamalla havainnot Tiira-lintutietopalveluun.

Tutustu pikkutikan etsimisohjeisiin ja ääniin.

Lue lisää »

Etelä-Karjalan punasotkilla menee huonosti

Punasotkapari (Aythya ferina) © Pertti Rasp

BirdLife Suomen vuoden lintu 2018, punasotka (Aythya ferina), osoittautui pelätyn vähälukuiseksi pesijäksi Etelä-Karjalassa pesimäkauden laskennoissa. Maakunnan 2000-luvun punasotkavesistä kartoitettiin ohjeiden mukaan 21, tutkimatta jäi 14 kohdetta. Kaikkia potentiaalisia punasotkavesiä ei siis saatu kartoitettua.

Punasotkia laskettiin Luomuksen vesilintujen pistelaskentaohjeiden ja kevään jäätilanteen mukaisesti Etelä-Karjalassa 8.-16.5. Laskennassa yritettiin havaita vesialueen kaikki punasotkat lintutornista tai muulta näköalapaikalta aamun – päivän aikana. Punasotkan parimääräarvio tehdään naaraiden lukumäärän perusteella, koiraiden osuus lajilla kun on poikkeavan suuri.

Kaikkiaan viidellä ohjeiden mukaan kartoitetulla järvellä tai lahdella havaittiin laskennoissa punasotkia, mutta vain kolmella myös naaraita. Nämä vesistöt olivat Parikkalan Siikalahti ja Sammallampi sekä Lappeenrannan Joutsenon Kotasaari. Lisäksi laskenta-ajan ulkopuolella havaittiin 13 vesistöllä punasotkia, joista yksi poikue Lappeenrannan Kaislasella. Yhteensä laskenta-ajalla havaittiin 26 koirasta ja 6 naarasta, keväällä laskenta-ajan ulkopuolella muilla vesillä 35 koirasta ja 13 naarasta. Eniten punasotkia havaittiin totutusti Parikkalan Siikalahdella, jossa 15 koirasta ja 3 naarasta 11.5. (Janne Aalto).

Etelä-Karjalan pesimäkannaksi arvioitiin 10–20 punasotkaparia.

Punasotkan taantuminen koko Suomessa on hälyttävää. Etelä-Karjalassakin lajin parimäärä on vuosikymmenessä vähintään puolittunut. Maakunnan paras punasotkavesistö, jolla on ollut yksi maamme tiheimmistä populaatioista on Parikkalan Siikalahti. Alueella on laskettu vesilintuja pitkältä ajalta, punasotkakannan koon muutokset ovat nähtävissä kuvassa 1.

Punasotka runsastui sodan jälkeen nopeasti ja Siikalahdella huippu saavutettiin 1970-luvun puolessa välissä, jolloin punasotkamääräksi arvioitiin jopa 70 paria. Laji taantui 1980-luvulla pariinkymmeneen pariin, mutta 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa kanta oli taas noussut reiluun 30 pariin. Viimeisin vuosikymmen on ollut alamäkeä, ja 2018 on paikan alhaisin parimäärä sekä punasotkalla, että monella muullakin vesilinnulla.

Kiitos laskentoihin osallistuneille!

Kuva 1. Punasotkan arvioidut parimäärät Parikkalan Siikalahdella 1948–2018. Huomaa aukot tulosvuosissa. Kahden ensimmäisen sarakkeen luvut ovat jakson keskimääräisiä parimääriä.

Lähteet:

BirdLife Suomi: Tiira-havaintopalvelu www.tiira.fi

Koskimies, P. 1989: Parikkalan Siikalahden pesimälinnusto: kannanmuutokset, suojelu ja hoito. – Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki.

Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet. 2. uusittu painos. Helsingin

yliopiston eläinmuseo, Helsinki

Vauhkonen, M., Aalto, H., Aalto, J., Kontiokorpi, A. & Kontiokorpi, J. 2011: Parikkalan Siikalahden linnustoselvitys 2010. – Metsähallitus.

Yrjölä, R., Aalto, H., Aalto, J. & Kontiokorpi, J. 2005: Siikalahden linnusto vuosina 2002–2004. – Metsähallitus, Itä-Suomen luontopalvelut.

Jari Kontiokorpi