Avainsana-arkisto: BirdLife Suomi

Julkaistu , kirjoittanut

Pihabongauksessa ennätysvähän metsätiaisia

Hömötiainen (Poecile montanus) ruokinnalla © Juha Juuti

BirdLife Suomi järjesti viime viikonloppuna Pihabongaus-tapahtuman jo 18. kerran.

Tulokset kertovat karua kieltään metsätiaisten alamäestä. Sekä kuusitiaisia että erittäin uhanalaisia hömötiaisia havaittiin vähemmän kuin koskaan aikaisemmin. Töyhtötiaisia on vain kerran ollut vielä vähemmän kuin nyt.

Tilhiä ja räkättirastaita nähtiin hyvin vähän kehnon marjatilanteen vuoksi. Lähes kateissa olivat urpiaiset, ja tavallista vähemmän havaittiin muun muassa peippoja ja järripeippoja.

Punatulkkuja havaittiin odotetusti runsaasti. Ainoastaan viime vuonna niitä havaittiin vielä enemmän. Tikoilla on hyvä talvi. Ennätysrunsaita lajeja olivat muun muassa käpytikka ja harmaapäätikka, ja palokärkiä sekä uhanalaisia valkoselkätikkoja on vain kerran havaittu enemmän kuin nyt.

Pihabongauksen runsaimmat lajit olivat talitiainen, keltasirkku ja sinitiainen. Yleisimmät eli useimmilla pihoilla havaitut lajit olivat puolestaan talitiainen, sinitiainen ja harakka.

Alustavat tulokset perustuvat runsaan 10 000 paikan havaintoihin. Kaikkiaan tämän vuoden Pihabongauksessa on toistaiseksi ilmoitettu havaintoja 99 lintulajista ja lähes 400 000 lintuyksilöstä. Harvinaisin laji oli Hangossa nähty pikkusirkku.

Havaintoja voi ilmoittaa vielä perjantaihin 3.2. saakka osoitteessa www.pihabongaus.fi. Tuloksia päivitetään koko ajan BirdLifen verkkosivuille, ja lopullinen yhteenveto julkaistaan helmikuun aikana. Pihabongauksen päivittyvä tulossivu https://www.tiira.fi/pihabongaus/tulokset.php

Julkaistu , kirjoittanut

Naurulokki ja pikkulokki – vuoden linnut 2022

Pikkulokki (Hydrocoleus minutus) © Pertti Rasp

BirdLifen vuoden linnut 2022 ovat naurulokki ja pikkuilokki. Vuoden lintu -hankkeen tavoitteena on kartoittaa lajien pesimäpaikat ja pesivien lintujen lukumäärät sekä tärkeimmät muutonaikaiset lepäily- ja ruokailualueet.

Osana hanketta BirdLife Suomi on kiinnostunut kaikista naurulokki- ja pikkulokkitiedoista. Sekä pesimä- että muuttoaikaiset havainnot pyydetään kirjaamaan Tiira-lintutietopalveluun. Havainnot kannattaa kirjata mahdollisimman tarkkaan: kirjaa päivämäärä, lintujen tarkka paikka, lintujen lukumäärä ja erittele havaintoon mahdollisuuksien mukaan pesivät linnut.

EKLY:n lajivastaavat ovat Elmo Miettinen ja Jarkko Rutila (ks. toimihenkilöt).

Tutustu tarkemmin pesivien lintujen laskentaan.

Tutustu lajien tuntomerkkeihin. Lue lisää »

Julkaistu , kirjoittanut

Etelä-Karjalassa pihabongattiin entistäkin aktiivisemmin

Nokkavarpunen (Coccothraustes coccothraustes) ruokailee viherpeippojen (Chloris chloris) seurassa Kuparin ruokinnalla Imatralla © Juha Juuti

BirdLife Suomi järjesti tammikuun viimeisenä viikonloppuna Pihabongaus-tapahtuman jo 17. kerran. Tapahtumaan osallistui yli 26 000 ihmistä 18 000 pihalla.

Lumisateisesta sunnuntaista huolimatta Etelä-Karjalassa pihabongattiin aktiivisemmin kuin koskaan aiemmin. Havaintoja kertyi peräti 811 pihalta ja osallistujamäärä oli 1242. Lämmin kiitos kaikille osallistuneille!

Syksyn runsaan pihlajanmarjasadon turvin Suomeen jäi talvehtimaan tavallista enemmän marjalintuja. Mustarastas olikin Pihabongauksessa ennätysrunsas, ja niitä havaittiin joka toisella havaintopaikalla. Myös räkättirastaita ja tilhiä oli vielä runsaasti. Ennätysrunsaita lajeja olivat myös käpytikka ja punatulkku.

Metsätiaisten alamäki jatkuu. Erittäin uhanalaiseksi luokiteltu hömötiainen sukelsi jälleen uuteen aallonpohjaan, ja töyhtötiaisia on vain kerran ollut vielä vähemmän. Myös kuusitiaisten määrä väheni jo neljättä vuotta peräkkäin. Muita Pihabongauksessa pitkällä aikavälillä taantuneita lajeja ovat esimerkiksi viherpeippo, varpunen ja harakka.

Etelä-Karjalassa pihabongauksen runsaimmat lajit olivat talitiainen, keltasirkku, tilhi, sinitiainen ja pikkuvarpunen. Yleisimmät eli useimmilla pihoilla havaitut lajit olivat puolestaan talitiainen, sinitiainen ja harakka.

Pihabongauksen tarkoituksena on innostaa ihmisiä tarkkailemaan lähiluontoa. Samalla kerätään tietoa maamme talvilinnuston muutoksista.