Tervapääsky on vuoden lintu 2026

Tervapääsky (Apus apus) viettää ilmassa valtaosan elämästään ja käy maassa lähinnä pesimässä. © Micha Fager

Erittäin uhanalainen tervapääsky on BirdLifen vuoden lintu 2026. Tervapääsky on voimakkaasti vähentynyt laji, jota voidaan auttaa suojelemalla ja lisäämällä sen pesäpaikkoja. Tarvitsemme myös lisää tietoa lajin esiintymisestä.

Suomen tervapääskykanta on pienentynyt pitkään. Laji on vähentynyt noin 60 prosenttia 1980-luvulta ja edelleen noin 25 prosenttia edellisen reilun vuosikymmenen aikana. Suomen nykyinen tervapääskykanta arvioidaan noin 95 000 parin suuruiseksi (70 000–140 000 paria). Arvio on verraten epätarkka, koska lajin pesinnät keskittyvät kaupunkeihin ja linnustonseuranta-aineistot maaseudulle. Uusimmassa uhanalaisuusarvioinnissa tervapääsky on merkittävän vähenemisen takia luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.

Valtaosa Suomen tervapääskyistä pesii rakennetuissa ympäristöissä, kuten kerrostalojen kattorakenteissa. Niiden pesimäpaikkoja häviää säännöllisesti remonttien yhteydessä, vaikka pesäpaikkojen hävittäminen on kielletty. Taustalla on yleensä tiedon puute. Mikäli tiedät asuintalossasi pesivän tervapääskyjä, kannattaa olla yhteydessä remontin toteuttavaan yritykseen ja taloyhtiöön jo remonttia suunnitellessa.

EKLY on vuoden lintuyhdistys

Heinäkurppa (Gallinago media) © Markku Huhta-Koivisto

BirdLife Suomi on valinnut vuoden 2024 lintuyhdistykseksi Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen. Valinta perustuu ansiokkaaseen suojelutyöhön, onnistuneeseen jäsenhankintaan sekä vireään retkitoimintaan.

                
 ONNITTELUT JA KIITOKSET KAIKILLE EKLYLÄISILLE!

 

Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys on edistänyt monipuolisesti lintujen ja niiden elinympäristöjen suojelua maakunnassa muun muassa kannanotoin ja aloittein. Erityisesti yhdistys on ansioitunut harvinaisen heinäkurpan suojelun edistämisessä ja esiintymisen selvittämisessä. Yhdistys on muun muassa hankkinut selvitystyötä varten kuuntelulaitteita ja lämpökiikareita, joiden avulla on saatu hyvä kuva tämän yöaktiivisen lajin esiintymisestä. Selvityksillä ja yhdistyksen tekemällä suojelutyöllä on suuri merkitys, sillä Etelä-Karjala on äärimmäisen uhanalaisen heinäkurpan tärkeintä esiintymisaluetta Suomessa.

Yhdistys on seurannut myös viime vuosiin saakka valkoselkätikan esiintymispaikkoja sekä laatinut lajille seurantasuunnitelman. Etelä-Karjala on vaarantuneen valkoselkätikan keskeisimpiä pesimäalueita Suomessa.

Yhdistyksessä on tällä hetkellä noin 450 jäsentä. Määrä on kasvanut yli sadalla hengellä viidessä vuodessa. Yhdistys järjestää entistä enemmän yleisöretkiä, ja yhdistyksen alueella osallistutaan aktiivisesti BirdLifen järjestämiin valtakunnallisiin tapahtumiin. Esimerkiksi asukaslukuun suhteutettuna Etelä-Karjalassa osallistutaan Pihabongaukseen aktiivisemmin kuin missään muualla.

Vuonna 1969 perustettu Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys on Suomen vanhimpia alueellisia lintuyhdistyksiä ja BirdLife Suomen jäsenyhdistys. Sen toimialueeseen kuuluu Etelä-Karjalan maakunta.

BirdLife Suomi on maamme lintuyhdistysten keskusjärjestö, jolla on 30 jäsenyhdistystä. Vuoden lintuyhdistys on nimetty vuodesta 1980 lähtien.

Pikkutikka on vuoden lintu 2021

Pikkutikkakoiras (Dendrocopos minor) © Micha Fager

BirdLifen vuoden lintu 2021 on pikkutikka. Vuoden lintu -hankkeen tavoitteena on paitsi herättää keskustelua pikkutikan elinympäristöjen säilyttämisestä myös selvittää kannan nykylevinneisyys ja tarkentaa Suomen kannanarviota.

Vuoden lintu

Vuoden lintu -hankkeen valtakunnallinen koordinaattori on Raimo Seppälä. EKLY:n pikkutikkavastaava vuodelle 2021 on Jarkko Rutila. Pyrimme lintuharrastajien tekemien havaintojen avulla arvioimaan yhdistyksen alueen pikkutikkakannan. Tässä työssä kaikki voivat auttaa retkeilemällä pikkutikalle sopivilla esiintymispaikoilla ja kirjaamalla havainnot Tiira-lintutietopalveluun.

Tutustu pikkutikan etsimisohjeisiin ja ääniin.

Lue lisää »