27.11. yhdistyksen sääntömääräinen syysvuosikokous

Ferdinand von Wright: Taistelevat metsot

27.11. keskiviikkona yhdistyksen sääntömääräinen syysvuosikokous klo 18 Lappeenrannan Linnoituksessa, Suomen luonnossuojeluliitto Etelä-Karjalan toimistolla (Katariinantori 6, 53900 Lappeenranta). Käsitellään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2025, valitaan puheenjohtaja ja hallitus vuodelle 2025. Tervetuloa!

Selkälokki on vuoden lintu 2024 – ilmoita havaintosi!

Selkälokki (Larus fuscus)

BirdLife Suomen vuoden lintu 2024 on erittäin uhanalainen selkälokki. Selkälokkikannan seurannalla on pitkät perinteet: laji on ollut vuoden lintu sekä vuosina 2003 että 2013.

Selkälokin fuscus-alalaji on kenties maailman suomalaisin lintu, Mustaselkäisen fuscuksen maailmankannasta jopa lähes puolet pesii Suomessa. Selkälokki on sekä karujen sisävesien että saariston tunnuslintu, joka muista lokeista poiketen on pitkän matkan muuttaja.

Vielä viime vuosituhannella selkälokki oli esimerkiksi Itämeren saariston yleisin lokkilaji. Niitä arvioitiin 1960-luvulla pesivän meillä jopa liki 20 000 paria. Vuonna 2003 vuoden-lintu –hankkeessa selkälokin pesimäkanta arvioitiin noin 8 800 pariksi ja vuonna 2013 enää 7 300 pariksi. Vähenemisen johdosta selkälokki on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi lajiksi.

Keväällä ja kesällä 2024 toivotaan havaintoja sekä pesivien selkälokkien määristä että lajin pesinnän onnistumisesta. Paras aika pesivien selkälokkien määrän arvioimiselle on kesän kynnyksellä, maantieteellisestä sijainnista riippuen joko touko-kesäkuun vaihteessa tai kesäkuun alkupuolella. Erittäin kiinnostavia ovat myös havainnot esimerkiksi selkälokkien ruokailupaikoista tai niiden muutonaikaisista lepäilypaikoista. Ilmoita siis kaikki selkälokkihavaintosi Tiiraan!

Atlastiedote 25.4.2024

Atlasretkeily voi olla yllättävän tuottoisaa jo tässä vaiheessa kevättä. Nyt on hyvä aika etsiä esimerkiksi metsätiaisten, kulorastaiden ja rautiaisen reviirejä. Tarkista lähiruutujen puutelajit atlaksen tulospalvelusta ja lähde kohentamaan kartoitustilannetta! Retkeilemällä ruudulla vähintään kahdesti saat vielä korotettua indeksejä todennäköisiksi pesinnöiksi.

Takatalvien rytmittämänä keväänä kannattaa olla tarkkana muuttolintujen indeksitulkinnoissa. Pihapiiriin ruokaa etsimään saapuneet rastaat ja punarinnat eivät todennäköisesti ole vielä pesimäreviireillään, vaan oikea tulkinta on epätodennäköinen pesintä (indeksi 1). Mikäli laji pesii pihapiirissä, sen reviiri on usein helppo todeta luotettavasti hieman myöhemmin keväällä. Lue lisää »