Lemin Nuorajärven kosteikolle on avattu uusi komea lintutorni

Näkymä Nuorajärven tornilta kosteikolle © Harri Niemi

Lemin Nuorajärven kosteikolle on avattu uusi komea lintutorni. Nuorajärven kosteikko valmistui vuonna 2013. Se on eteläisen Suomen suurin kosteikko, lähes 26 hehtaaria.

Nuorajärven kosteikko ja lintutorni sijaitsevat Lemiltä Mikkelintietä noin 15 Savitaipaleen suuntaan, edelleen Tevaniementietä n. 1,5 km ja opastus oikealle, mistä on 250 m rantaan. Tornin osoite on Tevaniementie 150. Paikalla on kuivakäymälä ja sinne on tulossa myös laavu. Viralliset avajaiset pidetään elokuussa.

Pien-Saimaalle on rakennettu lukuisia kosteikoita, joille on jo valmistunut tai valmistumassa useita uusia lintutorneja.

Punasotka on vuoden laji – osallistu laskentoihin

Punasotka (Aythya ferina) © Pertti Rasp

Vuoden 2018 lajiksi on valittu punasotka. Voimakkaasti vähentyneen punasotkan nykyinen tilanne onkin tarpeellista selvittää mahdollisimman tarkoin. Laji on tällä vuosituhannella vähentynyt rajusti paitsi Suomessa myös koko Euroopassa.

Etelä-Karjalassa punasotka on parhaimpien lintuvesien laji. Selvästi tärkeimmät paikat ovat Parikkalan Siikalahti ja Lappeenrannan Kaislanen, mutta tällä vuosikymmenellä kymmenen yksilön raja on rikottu kahdeksalla muullakin lintuvedellä.

Punasotkahavainnot tulevat todennäköisesti muutenkin kirjattua Tiiraan säntillisesti lajin harvalukuisuuden takia, mutta silti BirdLife toivoo erillisiä punasotkalaskentoja parhaille paikoille, mielellään samalla laskettaisiin Luomuksen ohjeiden mukaisesti koko vesilinnusto. Jokaiselle kohteelle olisi hyvä saada laskentavastaava. Kohteen voi varata ilmoittamalla lajivastaava Jari Kontiokorvelle, lajivastaava@ekly.org

Lue lisää »

Valkoposkihanhien maataloudelle aiheuttamien haittojen vähentäminen – kokemuksia Etelä- ja Pohjois-Karjalassa 2017

Valkoposkihanhia syksyisellä pellolla

BirdLife Suomen raportissa esitetään kokemuksia syksyllä 2017 kahdella alueella, Parikkalassa ja Tohmajärvellä toteutetusta hankkeesta, jonka tavoitteena oli selvittää keinoja valkoposkihanhien maataloudelle aiheuttamien vahinkojen estämiseksi tai vähentämiseksi. Selvityksen taustalla oli valkoposkihanhien maataloudelle aiheuttamien vahinkojen määrän kasvu. Työn tilasi ympäristöministeriö ja toteutti Jari Kontiokorpi Etelä-Karjalan Lintutieteelisestä Yhdistyksestä.