Yölaulajaretki polkupyöräillen Lappeenrannassa 2.6.

Yölaulajaretkellä on pysähdytty kuuntelemaan. © Liisa Laitinen

15 pyöräilijän ja kahden oppaan joukolla pyöräilimme parinkymmenen kilometrin lenkin Saimaan kanavan varrella tyynessä illassa auringon lähestyessä taivaanrantaa. Havaintoja kertyi 41 lintulajista: ruisrääkkä, töyhtöhyyppä, kuovi, rantasipi, lehtokurppa, naurulokki, kalalokki, kesykyyhky, sepelkyyhky, käki, tervapääsky, käenpiika, käpytikka, pikkutikka, haarapääsky, rautiainen, leppälintu, pensastasku, kivitasku, punarinta, mustarastas, räkättirastas, laulurastas, punakylkirastas, pensassirkkalintu, viitakerttunen, luhtakerttunen, hernekerttu, pensaskerttu, lehtokerttu, pajulintu, kirjosieppo, sinitiainen, talitiainen, naakka, varis, harakka, peippo, hemppo, punavarpunen ja keltasirkku. Lukuisten satakielten, punavarpusten ja lehtokerttujen laulu tienvarsimetsistä säesti pyöräilyämme pitkin matkaa. Kesäillan hämärässä retken lähetessä loppuaan näimme neljän hirven uivan kanavan yli.

Osallistu Pönttöbongaukseen ensi viikonloppuna 6.-7.6.

Sinitiainen (Cyanistes caeruleus) © Juha Juuti

BirdLife Suomi järjestää viikonloppuna 6.-7.6.
Pönttöbongaus-tapahtuman. Kaikille luonnosta kiinnostuneille
tarkoitetussa tapahtumassa tarkkaillaan linnunpöntöissä pesiviä lintuja.
Tapahtuman tavoitteena on kerätä tietoa pönttölinnuista ja niiden
pesinnästä sekä lisätä kiinnostusta lähiympäristön lintujen seurantaan.

Pönttöbongaus on tapahtuma kaikille linnuista kiinnostuneille.
Osallistujaa pyydetään kertomaan, paljonko ja millaisia linnunpönttöjä
tarkkailupaikalla on sekä mitä lajeja pöntöissä pesii tai on tänä vuonna
pesinyt.

Havainnot pönttölinnuista voi ilmoittaa osoitteessa www.ponttobongaus.fi
tai postikortilla. Osallistujien kesken arvotaan palkintoja.
Pönttöbongauksen tulokset päivittyvät tapahtuman aikana BirdLife Suomen
sivuille.

Pönttöbongaus on järjestetty joka kesä vuodesta 2013. Pönttöbongaukseen
osallistuu vuosittain noin 5 000 ihmistä noin 3 000 paikalla, ja
tapahtumaan ilmoitetaan noin 30 000 pöntön tiedot.

Pönttöbongauksen suojelijana toimii ympäristö- ja ilmastoministeri
KRISTA MIKKONEN.

OSALLISTUMISOHJEET
-Pönttöbongaukseen voi osallistua kuka tahansa ja missä tahansa
Suomessa. Havaintopaikka voi olla esimerkiksi piha, tontti tai
kesämökki. Pönttöbongaukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua eikä
tapahtumassa ole osallistumismaksua.

-Havainnot ilmoitetaan BirdLifelle verkkolomakkeella. Lomakkeella
pyydetään tiedot muun muassa tarkkailupaikalla olevista linnunpöntöistä
ja niissä havaituista pesinnöistä. Lomake ja tarkemmat ilmoitusohjeet
löytyvät osoitteesta www.ponttobongaus.fi

-Havainnot pyydetään ilmoittamaan viimeistään sunnuntaina 14.6.

BirdLife Suomen vuoden lintu on äärimmäisen uhanalainen peltosirkku

Peltosirkku (Emberiza hortulana) © Tuomas Seimola

BirdLife Suomen vuoden lintu on äärimmäisen uhanalainen peltosirkku.
Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten peltosirkun surumielinen laulu oli
tuttu osa suomalaista maatalousmaisemaa koko maassa pohjoisinta Lappia
lukuun ottamatta, mutta sittemmin laulu on vaiennut hälyttävällä
tahdilla. Keskieurooppalaisten peltosirkkujen laulun sanotaan toimineen
inspiraationa J. L. BEETHOVENIN viidenteen eli niin sanottuun Kohtalon
sinfoniaan – kolkuttaako kohtalo nyt peltosirkkupopulaatiomme ovelle?

Peltosirkku on nopeimmin vähentynyt pesimälintumme. Sen pesimäkannasta
on kadonnut peräti 99 prosenttia kolmessa vuosikymmenessä. Vuoden lintu
-hankkeessa kartoitetaan jäljellä olevat peltosirkun esiintymisalueet ja
jaetaan tietoa siitä, miten laji voitaisiin ottaa paremmin huomioon
maataloudessa.

Peltosirkun vähenemisen taustalla on ilmeisesti useita tekijöitä, jotka
liittyvät muutoksiin sekä pesimä- että talvehtimisalueilla. Peltosirkun
kantaa voivat kurittaa elinympäristön muutokset talvehtimisalueilla
Länsi-Afrikassa sekä maatalouden muutokset ja kasvintorjunta-aineiden,
etenkin neonikotinoidien käyttö Suomessa ja muualla lajin
pesimäalueilla. Suomessa poikastuotto vaikuttaa riittämättömältä
ylläpitämään elinvoimaista kantaa, mikä viittaa siihen, että iso osa
taantumisen syistä sijaitsee kotimaassa.

_”Vastoin usein esitettyä, on ilmeistä, ettei lajin taantuman p&aum l;äsyynä
voi pitää peltosirkun metsästystä Ranskassa, sillä suomalaiset linnut
eivät juuri muuta Ranskan pyyntialueiden kautta”_, kertoo lajia pitkään
tutkinut MARKUS PIHA, joka koordinoi vuoden lintu -hanketta.

Suomessa peltosirkkuja on eniten Pohjanmaalla sekä Varsinais-Suomessa ja
Kymenlaaksossa, mutta se on hävinnyt suuresta osasta Sisä-Suomea.

_”Emot ruokkivat poikasiaan enimmäkseen hyönteisillä, mutta syövät itse
pääasiassa paljaalta maalta löytämiään siemeniä. Hyönteisten
vähenemiseen vaikuttavia syitä voivat Suomessa olla esimerkiksi
monimuotoisuutta tukevien elinympäristöjen kuten kesantojen ja
pientareiden määrän väheneminen ja laajakirjoisten torjunta-aineiden
käyttö. Jos hyönteiset katoavat, ei peltosirkulle jää palj on
elinmahdollisuuksia”_, taustoittaa hankkeen toinen koordinaattori TUOMAS
SEIMOLA.

BirdLife Suomen vuoden lintu -hankkeen tavoitteena on tuottaa lisätietoa
peltosirkun esiintymisestä ja suojelumahdollisuuksista Suomessa.
Hankkeen toteuttamisesta vastaavat pääosin vapaaehtoiset
lintuharrastajat ja alueelliset BirdLifen jäsenyhdistykset.
www.birdlife.fi/suojelu/lajit/vuoden-linnut/peltosirkku