Rautjärvi sijoittuu sopivasti linjalle, jota Laatokan länsipuolitse muuttavat linnut seuraavat. Simpeleen vesitornista onkin laskettu huimia muuttolintusummia ja nähty monia harvinaisuuksia. Suurelta osin metsämaasta koostuvan kunnan retkipaikat ovat keskittyneet Simpeleen ympäristöön, jossa sekä Simpelejärvi että talvisinkin auki pysyvä Kokkolanjoki tarjoavat siivekästä katseltavaa.
Rautjärven lintupaikat on merkitty karttaan purppuralla. Pystyt myös liikkumaan kartalla joko hiirellä ”tarttumalla ja vetämällä” tai yläkulman nuolinäppäimillä. Tämän kartan lisäksi jokaisen paikkaesittelyn lopussa on linkki kohdistettuun karttaan ko. paikasta.
Kankaanpellot
Pari kilometriä Simpeleen rautatieasemasta koilliseen sijaitsevat melko laajat Kankaanpellot, kuutostien molemmin puolin. Peltoaukeilla voi nähdä keväisin joutsenia, hanhia ja yleisimpiä peltolintuja. Pellon ojanpientareilla laulelee kesäisin pensassirkkalintu, viitasirkkalintu, kultarinta, viitakerttunen ja luhtakerttunen. Tuulihaukka pesii peltoympäristössä, töyhtöhyyppien ja kuovien seurassa. Myös muuton tarkkailuun pellot soveltuvat hyvin. Harvinaisuuksia on tavattu mm. pikkukultarinta, arosuohaukka, kattohaikara ja heinäkurppa. Alueen näkee hyvin valtatieltä.
Kankaanpellot Google Maps -karttapalvelussa »
Kivijärvi
Vajaa kilometri keskustasta pohjoiseen sijaitseva Kivijärvi on etenkin keväällä hyvä vesilintupaikka. Sadat vesilinnut ja joutsenet pysähtyvät järvelle maalis-huhtikuun vaihteessa. Etelä- ja pohjoispäässä on pienet ruovikot, jotka tarjoavat kerttusille, kaulushaikaroille, ja ruskosuohaukoille elinympäristön. Syksyisin järven rantamille pysähtyy tuhansia valkoposkihanhia, ennen siirtymistä etelään. Järvellä viihtyy silkkiuikkukolonia ja härkälintu, sen sijaan naurulokkikolonian myötä hävisivät myös sotkat ja mustakurkku-uikut. Harvinaisuuksista voisi mainita ruostesorsan, siperiankurmitsan, kyhmyhaahkan, pikkutiiran ja avosetin. Helpoimmat katselupaikat ovat Merosenrannan uimaranta eteläpuolella sekä Kaljusenkyläntie (Melkoniementie) pohjoispuolella.
Kivijärvi Google Maps -karttapalvelussa »
Kokkolanjoki (Hiitolanjoki)
Keskustan eteläpuolella virtaava Kokkolanjoki on mainio lintupaikka etenkin talvisin. Venäjälle ja Laatokkaan virtaava joki pysyy lähes kokonaan auki kovimmillakin pakkasilla ja tarjoaa talvehtiville lajeille hyvän ruokailupaikan. Joki on valjastettu neljällä voimalaitoksella, mutta pieniä koskia on jäänyt jäljelle. Keväisin ensimmäiset muuttolinnut pysähtyvät joelle, ennen muiden vesistöjen aukeamista. Talvisin joki on kuuluisa koskikaroistaan, joita parhaimpina talvina tavataan parikymmentä. Myös harvinainen pikku-uikku talvehtii lähes joka vuosi joella. Lahnasen suvannon ruovikoissa pesii ruskosuohaukka, ruokokerttunen, ja rantamilla voi kuulla myös luhtahuitin ja luhtakanan. Harvinaisuuksia joen rantamilla on tavattu runsain määrin, parhaina jalohaikara, kuningaskalastaja, arosuohaukka, harjalintu, virtavästäräkki ja jo Suomesta hävinnyt kultasirkku. Rantametsikössä on pesinyt valkoselkätikka, harmaapäätikka ja pikkutikka. Jokea voi ja kannattaa katsoa useasta paikasta, esim. Uudensillankoskelta, Lahnaselta ja Kangaskoskelta.
Kokkolanjoki Google Maps -karttapalvelussa »
Lahnasen lintulava Google Maps -karttapalvelussa »
Maisemaa Kokkolanjoen alajuoksulta Lahnasen lintulavalta etelään.
Konkamäki
Simpeleen tehtaan länsipuolella oleva Konkamäen laskettelurinne on myös hyvä lintupaikka. Mäen päältä avautuu hyvä näkyvyys joka suuntaan, ja mäki soveltuu hyvin muuton tarkkailuun. Laajat ruderaatit ja nokkospensaat ovat mainio paikka hyönteissyöjille. Syksyisin mäellä viihtyy satoja rautiaisia, pajulintuja ja muita pikkulintuja. Rastaat, urpiaiset tiklit ja peipot viihtyvät hyvin mäen rinteessä. Arkisin mäelle johtava Korjontie on tehtaan sisäisen liikenteen käytössä, joten mäelle pitää mennä parhaiten tehtaan ohi menevän tien kautta. Hyppyrimäen risteyksestä kääntyy tie vasempaan, jossa on myös parkkipaikka. Viikonloppuisin ja iltaisin Korjontie on suljettu puomilla. Konkamäellä on havaittu mm. sepelrastas, lyhytvarvaskiuru, hiiripöllö ja vuorihemppo.
Konkamäki Google Maps -karttapalvelussa »
Lautakangas
Lautakangas on pieni suojelumetsä, jossa pääpuulajeina ovat mänty ja kuusi. Metsä oli taannoin mainittu Guinnesin ennätyskirjassa Suomen korkeimpana metsänä reilun 30 metrin keskikorkeudellaan. Korkeimmat puut olivat 40-metrisiä. Asta-myrsky loppukesällä 2010 kaatoi suuren osan puista. Puut saivat jäädä paikalleen, joten liikkuminen on nyt alueella vaivalloista. Upeassa sammalpohjaisessa metsässä pesivät mm. pikkusieppo, kanahaukka ja pohjantikka.
Lautakangas Google Maps -karttapalvelussa »
Metsäkylän-Pajarinkylän lammakko
Alun perin kalanviljelykseen muotoiltu lammakko on helppo ja mukava pikku rehevä vesiallas. Vielä vähän aikaa sitten paikalla pesi satapäinen naurulokkikolonia ja useita mustakurkku-uikkupareja, mutta nämä ovat nyt kadonneet. Pesimälinnustoon lukeutuu nyt useiden sorsalintujen lisäksi ruskosuohaukka ja härkälintu. Liejukana on tavattu useana kesänä, rastaskerttunen harvemmin. Kahlaajia tavataan joskus kohtalaisia määriä ja ympäröiviltä pelloilta saattaa löytää muuta mukavaa ja nähdä esim. arktista muuttoa. Harvinaisin paikalla viihtynyt lintu on punakaulahanhi. Helpoin paikka katsella on lammakon itäpuolitse menevä tie, mutta on muistettava jättää auto niin ettei läpiliikenne tukkeudu. Rajavyöhyke alkaa lammakon kaakkoispäässä.
Metsäkylän–Pajarinkylän lammakko Google Maps -karttapalvelussa »
Purnujärvi
Kylä aivan itärajan pinnassa, kunnan kaakkoiskulmassa, jossa kohtuullisen kokoiset pellot. Muuttoaikana mahdollisuudet mm. petolintu- ja arktisen muuton näkemiseen. Täältä on nähty mm. kattohaikaroita ja niittysuohaukka sekä Etelä-Karjalan ensimmäinen paksujalka. Yölaulajapaikkana Purnujärvi on myös hyvä ja paikalla on havaittu mm. soidintava heinäkurppa. Alueen hallitsee melko hyvin päätieltä.
Purnujärvi Google Maps -karttapalvelussa »
Simpeleen vesitorni
Simpeleen vesitorni sijaitsee lähes kylän keskellä, ja tornista on erittäin hyvä näkyvyys joka ilmansuuntaan. Paikka onkin Simpeleen paras muutontarkkailuun ja parhaimpia koko Etelä-Karjalassa. Keväällä ja syksyllä tornista nähdään hyvää petolintumuuttoa sekä erinomaista hanhimuuttoa. Arktisten hanhien ja vesilintujen muuttoreitit osuvat sopivasti tornin molemmin puolin. Paikalta voi yhdessä päivässä laskea kymmeniä tuhansia hanhia sekä satoja petolintuja.
Torni on kunnan hallinnassa, joten se ei ole yleisessä käytössä. Torniin on kaksi yleisavainta, joista toinen on Jouko Poutasella ja toinen Lauri Peipolla. Tornista on vuosien saatossa nähty runsaasti harvinaisia lintulajeja, mm. mustahaikara, käärmekotka, punakaulahanhi, sininärhi, pikkukiljukotka.
Simpeleen vesitorni Google Maps -karttapalvelussa »
Simpeleen vesitornista lasketaan etenkin syksyisin massiivista arktisten vesilintujen muuttoa.
Änkilänsalo
Rautjärven keskustan ja 6-tien eteläpuolella kulkee ns. Änkilänsalon lenkki. Tie on lähellä valtakunnanrajaa, joten eteläpuolen metsiin meno vaatii viranomaisten luvan. Täällä on havaittu useita pöllölajeja mm. lapin- ja viirupöllö.