Luumäen linnustollisesti merkittävimmät alueet löytyvät Kivijärveltä ja Haimilan-Suoanttilan isoilta viljelyalueilta. Myös lukuisat pikkujärvet, lammet ja paikoin laajat suoalueet ovat monien lajien pesimäpaikkoja. Alueella nähdään useina keväinä ja syksyinä runsain määrin mm. arktisia hanhia, ja syyskaudella Kivijärven merkitys pohjoisesta tulevien arktisten lajien muuttoväylänä on helppo todeta: otollisten sääolosuhteiden vallitessa muuttajien määrät lasketaan tuhansissa.
Luumäen lintupaikat on merkitty karttaan turkoosilla. Karttapisteitä klikkaamalla saat esiin paikan nimen. Pystyt myös liikkumaan kartalla joko hiirellä ”tarttumalla ja vetämällä” tai yläkulman nuolinäppäimillä. Tämän kartan lisäksi jokaisen paikkaesittelyn lopussa on linkki kohdistettuun karttaan ko. paikasta.
Heimalan alangon pellot, Taavetti
Heimalan alangon peltoalueet sijaitsevat Luumäen länsiosissa, Taavetin taajaman läheisyydessä. Pelloilta löytää muuttoaikoina mukavasti lintuja, ja alue on kunnostautunut kesäisten harvinaisuuksien osalta: vuoden 2010 kesäkuussa paikalta löytyi laulava harmaasirkku ja saman vuoden heinäkuussa Etelä-Karjalan ensimmäinen punapäälepinkäinen.
Heimalan alanko Google Maps -karttapalvelussa »
Hepokankaan, Lepistön ja Haimilan peltoalueet
Urpalanjoen halkoma Lepistön peltoalue oli vielä 1980-luvun alussa laajojen tulvien vaivaamaa aluetta keväisin. Niinpä muutolta ruokailemaan laskeutuneiden sorsien määrässä yllettiin tuhansiin. Uoman perkaamisen myötä sorsien määrä laski, ollen nykyään enimmillään sadoissa. Parhaiden peltoalueiden laidalle pääsee Nuppolasta, Sokuralta, Suoanttilasta tai Hepokankaalta. Syyskesällä alueelle kerääntyy kurkia elokuun alusta lähtien. Hepokankaan–Lepistön pelto on tunnettu hyvänä paikallisten petolintujen tarkkailupaikkana. Erityisesti sinisuohaukat, ruskosuohaukat ja tuulihaukat ovat mukavia seurattavia elo-syyskuussa.
Harvinaisuuksia on tavattu useita, mm. lyhytnokkahanhi, niittysuohaukka, arosuohaukka, mustapyrstökuiri, peltopyy, viiriäinen, mustapäätasku ja kirjokerttu.
Lepistön peltoalueet Google Maps -karttapalvelussa »
Hermusenjärvi
Kaakkois-Luumäellä Hermusenkylän pohjoispuolella sijaitseva kapeahko pikkujärvi, joka paikoitellen hyvin ruovikkoinen – erityisesti etelä- ja pohjoispäästä. Merkittävimmät pesimälajit: härkälintu, ruskosuohaukka ja luhtahuitti.
Hermusenjärvi Google Maps -karttapalvelussa »
Huopaisenvirta
Talvikauden sulapaikkana on Kivijärviä yhdistävä Huopaisenvirta, joka pysyy enimmäkseen sulana ankaranakin talvena. Tarkkailua voi suorittaa Taavetti-Savitaipale-tien (nro 378) sillalta tai Huopaisenkylän rannalta.
Lajistoa on talvikaudella satunnaisesti joutsen, sinisorsat ja useat koskikarat. Harvinaisuutena on tavattu allihaahka.
Huopaisenvirta Google Maps -karttapalvelussa »
Kannuskoski–Ruokokoski–Lakkala
Luumäen länsiosassa vanhaa kylämiljöötä edustaa Väliväylän varrella Kannuskoski, jossa on vanha ja yhä käytössä oleva saha – toimien vesivoimalla. Saharakennuksen luota tai sillalta näkee sula-alueen, joka pysyy talvella ainakin osittain sulana. Lisäksi tästä 500 m länteen sijaitsee Ruokokoski, jossa on sähkövoimala. Sillalta voi suorittaa tarkkailua ja paikalla nähdään satunnaisesti joutsenia, sinisorsia ja koskikaroja.
Lakkalankylän pohjoispuolella on sulana pysyvä Väliväylän kohta, josta terässillalta voi tutkia vesistöaluetta. Talviaikaan täällä on havaittu joutsenia, sinisorsia ja koskikaroja. Harvinaisuutena nähty kuningaskalastaja.
Kannuskoski Google Maps -karttapalvelussa »
Kivijärvi
Seurattavaa linnustoa löytyy jäiden lähdöstä huhtikuun lopulta aina jäätymiseen saakka marras-joulukuulle saakka. Alueella on monipuolinen järvilinnusto – siellä pesivät mm. kaakkuri, kuikka, joutsen, sääksi, selkälokki ja kalatiira. Muutonseurantapaikkoja ovat Lomakylän ja Korpelan rannat, Haimilan venevalkama, Motellin niemi ja Sarvilahden Sarviniemi. Vaeltavia tiaisia on nähty järven etelä-rantaa seuraillen enimmillään 700 yksilöä päivässä.
Alueella tavattuja harvinaisuuksia ovat mm. jääkuikka, tunturikihu ja grönlanninlokki.
Kivijärvi Google Maps -karttapalvelussa »
Luotosenjärvi
Rannoiltaan paikoin hyvin tiheän ruovikon peittämä matala järvi on päätieltä hyvin tarkasteltavissa.
Lajeja ovat mm. kaulushaikara, ruskosuohaukka ja satunnaisesti rytikerttunen. Harvinaisuutena järvellä on havaittu mm. pikkuhuitti.
Luotosenjärvi Google Maps -karttapalvelussa »
Ylä-Hirvas
Jurvalasta tietä nro 3842 ajaen päästään Suoanttilan kylään ja sieltä edelleen etelään johtavaa soratietä 4 km. Tien vierustan länsipuolelta avautuu näkymä pienehkölle, osin umpeenkasvaneelle Ylä-Hirvakselle.
Yöaikaan touko-kesäkuussa voi kuulla luhtahuittien ääntelyä, ruokokerttusten herkeämätöntä lavertelua ja viitasammakoiden huumaavaa pulinaa. Keväällä Ylä-Hirvaksella levähtää monipuolinen valikoima sorsia ja kahlaajia.