Pinta-alaltaan pienen Imatran läpi virtaava Vuoksi on tunnettu talvilintupaikkana ympäri maan. Vuoksen kohteiden lisäksi mm. Immalanjärvi ja rajaseudun pellot ovat oivia kohteita linturetkille.
Imatran kohteet on merkitty karttaan sinisellä. Karttapisteitä klikkaamalla saat esiin paikan nimen. Pystyt myös liikkumaan kartalla joko hiirellä ”tarttumalla ja vetämällä” tai yläkulman nuolinäppäimillä. Tämän kartan lisäksi jokaisen paikkaesittelyn lopussa on linkki kohdistettuun karttaan ko. paikasta.
Immalanjärvi
Suuri ja avoin järvi Imatran koillisosassa, lähellä Vuoksenniskaa. Järvi on parhaimmillaan muuttoaikaan, jolloin selällä voi lepäillä suuriakin vesilintuparvia. Niistä voi löytää mm. alleja, mustalintuja ja pilkkasiipiä. Järven pesimälintuja ovat mm. ruokokerttunen, silkkiuikku ja harvalukuisempina rytikerttunen ja joinakin vuosina rastaskerttunen. Harvinaisimpia järvellä tavattuja lajeja ovat olleet mm. punakaulahanhi, isolokki, pikkukajava, valkosiipitiira, mustatiira, suula, tunturipöllö ja alueellisesti todella harvinainen viiksitimali. Nykyisin järven länsireunalla Kymälahdessa on myös lintutorni.
Immalanjärvi Google Maps -karttapalvelussa »
Mellonmäki
Imatran ainoa laskettelurinne sijaitsee lähellä keskustaa. Laskettelukeskustoiminta paikalta on jo loppunut, mutta lumisella kaudella se on suosittu pulkkailumäki ja mäkihypyn harjoittelukohde – nämä pitää ottaa huomioon alueella liikkuessa. Mellonmäki on muutonseurantaan kohtalainen paikka, sillä näkyvyyttä on joka suuntaan. Keväällä mäellä voi staijata esim. petoja ja muuttoa sekä syksyllä arktikaa ja jonkin verran petoja. Harvinaisuuksista Mellonmäellä on havaittu mm. Suomessa suurharvinaisuudeksi luokiteltu vihertikka, kattohaikaroita yms.
Mellonmäki Google Maps -karttapalvelussa »
Niskalampi
Niskalampi sijaitsee aivan Vuoksen suulla, joten alueelta voi havainnoida sekä vesi- että metsälintuja. Alueella on pieni luonnonsuojelualue, joka on mm. talvisin hyvä paikka tikkojen ja muiden metsälajien näkemiseen. Niskalammen (Vuoksensuun) satama puolestaan tarjoaa kohtalaiset näkymät Vuoksensuun vesialueille Saimaalle.
Niskalampi Google Maps -karttapalvelussa »
Räikkölä & Salo-Issakka
Räikkölän ja Salo-Issakan peltoalueet sijaitsevat aivan rajan tuntumassa, Vuoksen eteläpuolella. Ne kuuluvat samaan laajempaan viljelyalueeseen Lappeenrannan puolella olevien Kuurmanpohjan peltojen kanssa.
Etenkin Räikkölässä on perinteisesti ollut talvisin hyviä ruokintoja, joilla voi tavata monipuolista linnustoa peipoista varpuspöllöön ja ampuhaukkaan. Peltojen läheisyydestä voi talviaikaan tavata vaikkapa hiiripöllön. Kesäisin alue on hyvää maastoa yölaulajien kuunteluun. Alueella voi myös seurata muuttoa keväisin ja syksyisin.
Räikkölä ja Salo-Issakka Google Maps -karttapalvelussa »
Viraskorven ja Kymälahden pellot
Laajahkot peltoaukeat 6-tien länsipuolella ennen Vuoksenniskaa. Täältä löytyy muuttoaikoina mm. lapinsirkku ja -kirvinen. Syksyisin pelloille voi kerääntyä tuhatpäisiä hanhiparvia lepäilemään. Harvinaisemmista lajeista täällä tavattu mm. pikkutrappi, keräkurmitsoja ja arosuohaukkoja, tunturikiuruja sekä viiriäisiä ja hiiripöllöjä.
Viraskorpi ja Kymälahti Google Maps -karttapalvelussa »
Vuoksi
Vuoksi on suurin läpi talven auki pysyvä vesistöalue Etelä-Karjalassa, ja tarjoaa katsottavaa etenkin talvella. Lajistoa runsastuttavat syksyisin monet viivyttelijät ja keväisin ensimmäiset muuttajat. Normaalia talvehtivaa lajistoa ovat sinisorsat, isokoskelot, telkät ja merimetsot. Pesimäaikaan rantapuusto suosii monia tikkalajeja, kuten harvalukuista pikkutikkaa. Imatrankosken vesivoimalan alajuoksun koski on luultavasti Etelä-Karjalan varmin paikka tavata talvehtiva koskikara. Vuoksella ja sen rannoilla tavattuja harvinaisuuksia ovat mm. allihaahka, pikku-uikku, amerikanjääkuikka, kuningaskalastaja ja lukuisat valkoselkätikat.
Vuoksen Suomen puoleinen osa on pitkä, ja sitä voi havainnoida lukuisista eri paikoista. Katseluun parhaiten soveltuvat paikat löydät yläreunan kartasta tai klikkaamalla alla olevaa linkkiä.