Avainsana-arkisto: Etelä-Karjala

Julkaistu , kirjoittanut

EKLY on vuoden lintuyhdistys

Heinäkurppa (Gallinago media) © Markku Huhta-Koivisto

BirdLife Suomi on valinnut vuoden 2024 lintuyhdistykseksi Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen. Valinta perustuu ansiokkaaseen suojelutyöhön, onnistuneeseen jäsenhankintaan sekä vireään retkitoimintaan.

                
 ONNITTELUT JA KIITOKSET KAIKILLE EKLYLÄISILLE!

 

Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys on edistänyt monipuolisesti lintujen ja niiden elinympäristöjen suojelua maakunnassa muun muassa kannanotoin ja aloittein. Erityisesti yhdistys on ansioitunut harvinaisen heinäkurpan suojelun edistämisessä ja esiintymisen selvittämisessä. Yhdistys on muun muassa hankkinut selvitystyötä varten kuuntelulaitteita ja lämpökiikareita, joiden avulla on saatu hyvä kuva tämän yöaktiivisen lajin esiintymisestä. Selvityksillä ja yhdistyksen tekemällä suojelutyöllä on suuri merkitys, sillä Etelä-Karjala on äärimmäisen uhanalaisen heinäkurpan tärkeintä esiintymisaluetta Suomessa.

Yhdistys on seurannut myös viime vuosiin saakka valkoselkätikan esiintymispaikkoja sekä laatinut lajille seurantasuunnitelman. Etelä-Karjala on vaarantuneen valkoselkätikan keskeisimpiä pesimäalueita Suomessa.

Yhdistyksessä on tällä hetkellä noin 450 jäsentä. Määrä on kasvanut yli sadalla hengellä viidessä vuodessa. Yhdistys järjestää entistä enemmän yleisöretkiä, ja yhdistyksen alueella osallistutaan aktiivisesti BirdLifen järjestämiin valtakunnallisiin tapahtumiin. Esimerkiksi asukaslukuun suhteutettuna Etelä-Karjalassa osallistutaan Pihabongaukseen aktiivisemmin kuin missään muualla.

Vuonna 1969 perustettu Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys on Suomen vanhimpia alueellisia lintuyhdistyksiä ja BirdLife Suomen jäsenyhdistys. Sen toimialueeseen kuuluu Etelä-Karjalan maakunta.

BirdLife Suomi on maamme lintuyhdistysten keskusjärjestö, jolla on 30 jäsenyhdistystä. Vuoden lintuyhdistys on nimetty vuodesta 1980 lähtien.

Julkaistu , kirjoittanut

Ensimmäinen lintuatlasvuosi takana – EKLY:n tilannekatsaus

Helmipöllö (Aegolius funereus) © Jari Kiljunen

Suomen neljännen lintuatlaksen (2022–2025) ensimmäinen vuosi lähestyy loppuaan. EKLY:n alueella lintuatlashavaintoja on 9.11.2022 mennessä 141 harrastajan ilmoittamana kertynyt 2309. Viiden eniten havaintoja ilmoittaneen havaintomäärät ovat 207, 197, 184, 136 ja 105.

Havaintojen jakautuminen pesimävarmuusindeksittäin:

26 % havainnoissa indeksinä 2 (Mahdollinen pesintä: Havaittu yksittäinen lintu kerran pesimäaikaan lajille sopivassa pesimäympäristössä, ja lajin pesintä ruudussa on mahdollista)

18 % havainnoissa indeksinä 4 (Todennäköinen pesintä: Havaittu laulava, soidinmenoja esittävä tai muuten samalla paikalla pesimäaikaan oleskeleva koiras eri päivinä)

14 % havainnoissa indeksinä 73 (Varma pesintä: Havaittu juuri lentokykyiset poikaset tai untuvikot, jotka voidaan katsoa syntyneiksi ruudun alueella)

Kiitos kaikille atlashavaintoja EKLY:n alueella ilmoittaneille!

EKLY:n tavoitteena on kartoittaa alueensa pesimälinnusto kaikissa alueensa (atlas)ruuduissa vähintään tyydyttävästi neljän atlasvuoden (2022–2025) aikana. Tällä hetkellä EKLY on selvästi jäljessä tavoitteesta.

Havaintojen kertymistä (selvitysasteina ja lajimäärinä) EKLY:n alueella voit seurata täällä: https://tulokset.lintuatlas.fi/society/ML.1095 ; voit klikata ruutua, jolloin näet siinä havaitut lajit pesimävarmuusindekseineen.

MITEN VOIT PARANTAA KARTOITUSTILANNETTA TALVISAIKAAN?

1) Ilmoita ilmoittamatta jääneitä havaintojasi (Lintuatlas-ohjeet https://lintuatlas.fi/about/) ja/tai

2) Lisää jo ilmoittamiisi havaintoihisi pesimävarmuusindeksejä:

Pesimävarmuusindeksin lisääminen (Tiira-havaintojärjestelmään ilmoitetut havainnot): hae omat havaintosi ko. päivältä esille. Klikkaa ko. havainnon kohdalla ”kynää” eli muokkaa havaintoa. Sitten klikkaa ”hae paikka kartalta” ja laita linnun paikka kohdalleen kartalla tai klikkaa rasti ruutuun linnun paikasta ”sama kuin yllä”. Atlaksen pesimävarmuusindeksi löytyy havainnon ”Lisätietoja” kohdan oikealta puolelta. Klikkaamalla indeksiä avautuu lomakkeelle keltaiselle pohjalle ohjelaatikko ja sieltä voit tarkistaa mikä indeksi sopii ko. havainnolle. Muistathan, että lintuhavainnossa pitää olla havaitun linnun pesinnän varmuutta kuvaava pesimävarmuusindeksi, jotta havainto tulee mukaan atlakseen!

 

 

 

 

 

 

Julkaistu , kirjoittanut

Etelä-Karjalassa pihabongattiin entistäkin aktiivisemmin

Nokkavarpunen (Coccothraustes coccothraustes) ruokailee viherpeippojen (Chloris chloris) seurassa Kuparin ruokinnalla Imatralla © Juha Juuti

BirdLife Suomi järjesti tammikuun viimeisenä viikonloppuna Pihabongaus-tapahtuman jo 17. kerran. Tapahtumaan osallistui yli 26 000 ihmistä 18 000 pihalla.

Lumisateisesta sunnuntaista huolimatta Etelä-Karjalassa pihabongattiin aktiivisemmin kuin koskaan aiemmin. Havaintoja kertyi peräti 811 pihalta ja osallistujamäärä oli 1242. Lämmin kiitos kaikille osallistuneille!

Syksyn runsaan pihlajanmarjasadon turvin Suomeen jäi talvehtimaan tavallista enemmän marjalintuja. Mustarastas olikin Pihabongauksessa ennätysrunsas, ja niitä havaittiin joka toisella havaintopaikalla. Myös räkättirastaita ja tilhiä oli vielä runsaasti. Ennätysrunsaita lajeja olivat myös käpytikka ja punatulkku.

Metsätiaisten alamäki jatkuu. Erittäin uhanalaiseksi luokiteltu hömötiainen sukelsi jälleen uuteen aallonpohjaan, ja töyhtötiaisia on vain kerran ollut vielä vähemmän. Myös kuusitiaisten määrä väheni jo neljättä vuotta peräkkäin. Muita Pihabongauksessa pitkällä aikavälillä taantuneita lajeja ovat esimerkiksi viherpeippo, varpunen ja harakka.

Etelä-Karjalassa pihabongauksen runsaimmat lajit olivat talitiainen, keltasirkku, tilhi, sinitiainen ja pikkuvarpunen. Yleisimmät eli useimmilla pihoilla havaitut lajit olivat puolestaan talitiainen, sinitiainen ja harakka.

Pihabongauksen tarkoituksena on innostaa ihmisiä tarkkailemaan lähiluontoa. Samalla kerätään tietoa maamme talvilinnuston muutoksista.