Erämaarally 2019 kisattiin lauantaina 30.3.

Erämaarally 2019, Jarkko Rutila Hiidenkirnun laavulla © Ari Salminen

Koillisen Etelä-Karjalan Erämaarally eli perinteinen metsälajeihin painottuva lintukatselmus suoritettiin 30.3. varsin hyvällä säällä. Aloitusaika oli liukuva klo 3-4 ja kesti 12 tuntia. Aamuyöllä ja aamulla ei käynyt kunnolla pakkasen puolella, mutta oli tyyntä ja hyvä kuuntelukeli. Aamupäivän aikana tuuli nousi nopeasti kovaksi, jolloin metsälintujen etsintä meni vaikeaksi, etenkin kun hanki ja tiepohjat alkoivat pettää. Lumen syvyys oli Koitsanlahden mittauspisteen mukaan 30 cm.

Kahdeksassa joukkueessa kisaili 20 lintuharrastajaa omilla lohkoillaan, jotka peittivät koko Parikkalan, puolet Rautjärveä ja luoteiskolkan Ruokolahtea. Innokkaimmat ja hyväkuntoisimmat kävelivät, hiihtivät ja pyöräilivät viisi tuntia. Lappeenrantalaislähtöinen Harry Nyström oli jälleen tapahtuman pääjärjestäjä.

Kaikkiaan havaitsimme 76 lintu- ja 7 nisäkäslajia. Muuttolintuja oli jo saapunut talvisen maisemaan jonkin verran, vaikka sulapaikkoja oli vähän. Ylivoimaisesti runsaslukuisin muuttolintu oli mustarastas, joita havaitsimme yhteensä yli tuhat etenkin aamuhämärissä muutolla, laulamassa tai pakkautuneina esim. purojen varsille tai ruokintapaikoille. Muista rastaista havaittiin vain muutama kulo- ja räkättirastas. Ensimmäiset peipot, punarinnat, peukaloiset ja hippiäiset olivat myös saapuneet. Hienoin summa muuttolinnuista tuli kangaskiuruista, joita ynnättiin ennätykselliset 17, näistä 7 Simpeleen Konkanmäen rinteessä. Hiirihaukkoja nähtiin 60, merikotkia 8, tuulihaukkoja 3 sekä 1 piekana. Muita mainittavia muuttolintuja olivat taivaanvuohi, lehtokurppa, lapinsirkku ja 9 uuttukyyhkyä.

Päähuomio oli kuitenkin meillä talvehtineissa lajeissa. Kanalintutilanteen tiedettiin olevan heikko. Yhteensä havaittiin 162 teertä, 17 pyytä ja 10 metsoa eli varsin vähän. Pöllöjä kuultiin myös vähän, 8 varpus-, 7 viiru-, 1 lapin- ja sarvipöllö sekä 2 huuhkajaa. Yhtään helmipöllöä ei kuultu, pikkujyrsijätilanne ei liene kaksinen alueella.

Tikkoja sen sijaan havaittiin hienosti. Etenkin palokärjillä oli aamulla melkoinen soidin päällä, laji näkyi ja kuului. Kaikkiaan palokärkiä havaittiin peräti 62. Myös valkoselkätikkoja nähtiin ennätyksellinen määrä, yhteensä 24. Käpytikoilla ei sen sijaan ollut kaksinen esiintyminen, kuten ei muillakaan siemensyöjillä, yhteensä niitä havaittiin 196. Harmaapäätikkoja havaittiin keskinkertaisesti 37, pikkutikkoja 10 ja pohjantikkoja 3. Kahdella jälkimmäisellä lajilla paras soidinaika on myöhemmin huhtikuun puolella.

Muista metsälinnuista hömötiaisia havaittiin 174, pyrstötiaisia 42, töyhtötiaisia 34, puukiipijöitä 50, pähkinänakkeleita 2 ja punatulkkuja 226. Tulkkuja oli talvella ruokinnoilla hyvin niukasti, mutta nyt on muuttajia tullut paikkaamaan tilannetta. Myös pyrstötiaisia oli varsin paljon, muita metsätinttejä suurin piirtein keskinkertaiset määrät.

Hienoja elämyksiä kertyi taas muistojen albumiin. Purkupaikalla Pitkäjärven toimintakeskuksessa olikin iloisia punaposkia muistelemassa lapinpöllön uhkeaa puuhkutusta, huuhkajaparin soidinta, palokärkien perhoslentoa, kangaskiurun lullutusta tai valkoselkätikkojen pärryytystä.

EKLY toimi tapahtuman sponsorina.

Tulokset:

  1. Simpeleen lohko (Arttu ja Juha-Matti Valonen) 416 pistettä
  2. Kirjavalansalon-Tyrjän lohko (Hanna ja Janne Aalto sekä Miska Loippo) 390
  3. Oronmyllyn-Rautalahden lohko (Harry Nyström, Jarkko Rutila, Ari Salminen ja Ville Timonen) (360)
  4. Melkoniemen lohko (Anniina ja Jari Kontiokorpi) 347
  5. Kangaskylän-Kolmikannan lohko (Kari Kärkkäinen ja Jukka Könönen) 331
  6. Sarajärven-Torsan lohko (Kai Hilditch ja Jani Varis) 297
  7. Pohjasuon-Honkakylän lohko (Ilpo Hjerppe ja Jarmo Pirhonen) 290
  8. Uukuniemen lohko (Jari Kiljunen, Raino Kinnunen ja Seppo Korpela) 286

Jari Kontiokorpi

Vuoksen lintukävely sunnuntaina 17.3.

Vuoksen lintukävelyllä keväällä 2018 osallistujien kesken arvottiin linnunpönttö. © Liisa Laitinen

Kevään ensimmäisiä muuttolintuja, harmaalokkeja, on nähty Vuoksen yllä kaartelemassa jo kuukauden verran.  Koko talven virralla on viihtynyt laulujoutsenia, merimetsoja, sinisorsia, telkkiä, isokoskeloita, uiveloita, tukkasotka ja pikku-uikku – ajoittain on havaittu kaksikin.

Vuoksen rantametsissä pesintäreviirejä varataan jo kiihkeästi: tikat rummuttavat, tiaisten ja viherpeippojen laulu soi.

Parempia muuttosäitä ja uusia tulijoita odotellessa lähdemme kevään ensimmäiselle Vuoksen lintukävelylle Imatran uimahallin parkkipaikalta sunnuntaina 17.3. klo 9. Kun Varpasaaren linnut on tiirattu, kierrämme kimppakyydein muita Vuoksen lintupaikkoja. Retki kestää pari tuntia. Keväinen sää voi yllättää koleudellaan, joten kannattaa pukeutua lämpimästi. Retki on avoin kaikille. Tervetuloa mukaan!

Etelä-Karjalan punasotkilla menee huonosti

Punasotkapari (Aythya ferina) © Pertti Rasp

BirdLife Suomen vuoden lintu 2018, punasotka (Aythya ferina), osoittautui pelätyn vähälukuiseksi pesijäksi Etelä-Karjalassa pesimäkauden laskennoissa. Maakunnan 2000-luvun punasotkavesistä kartoitettiin ohjeiden mukaan 21, tutkimatta jäi 14 kohdetta. Kaikkia potentiaalisia punasotkavesiä ei siis saatu kartoitettua.

Punasotkia laskettiin Luomuksen vesilintujen pistelaskentaohjeiden ja kevään jäätilanteen mukaisesti Etelä-Karjalassa 8.-16.5. Laskennassa yritettiin havaita vesialueen kaikki punasotkat lintutornista tai muulta näköalapaikalta aamun – päivän aikana. Punasotkan parimääräarvio tehdään naaraiden lukumäärän perusteella, koiraiden osuus lajilla kun on poikkeavan suuri.

Kaikkiaan viidellä ohjeiden mukaan kartoitetulla järvellä tai lahdella havaittiin laskennoissa punasotkia, mutta vain kolmella myös naaraita. Nämä vesistöt olivat Parikkalan Siikalahti ja Sammallampi sekä Lappeenrannan Joutsenon Kotasaari. Lisäksi laskenta-ajan ulkopuolella havaittiin 13 vesistöllä punasotkia, joista yksi poikue Lappeenrannan Kaislasella. Yhteensä laskenta-ajalla havaittiin 26 koirasta ja 6 naarasta, keväällä laskenta-ajan ulkopuolella muilla vesillä 35 koirasta ja 13 naarasta. Eniten punasotkia havaittiin totutusti Parikkalan Siikalahdella, jossa 15 koirasta ja 3 naarasta 11.5. (Janne Aalto).

Etelä-Karjalan pesimäkannaksi arvioitiin 10–20 punasotkaparia.

Punasotkan taantuminen koko Suomessa on hälyttävää. Etelä-Karjalassakin lajin parimäärä on vuosikymmenessä vähintään puolittunut. Maakunnan paras punasotkavesistö, jolla on ollut yksi maamme tiheimmistä populaatioista on Parikkalan Siikalahti. Alueella on laskettu vesilintuja pitkältä ajalta, punasotkakannan koon muutokset ovat nähtävissä kuvassa 1.

Punasotka runsastui sodan jälkeen nopeasti ja Siikalahdella huippu saavutettiin 1970-luvun puolessa välissä, jolloin punasotkamääräksi arvioitiin jopa 70 paria. Laji taantui 1980-luvulla pariinkymmeneen pariin, mutta 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa kanta oli taas noussut reiluun 30 pariin. Viimeisin vuosikymmen on ollut alamäkeä, ja 2018 on paikan alhaisin parimäärä sekä punasotkalla, että monella muullakin vesilinnulla.

Kiitos laskentoihin osallistuneille!

Kuva 1. Punasotkan arvioidut parimäärät Parikkalan Siikalahdella 1948–2018. Huomaa aukot tulosvuosissa. Kahden ensimmäisen sarakkeen luvut ovat jakson keskimääräisiä parimääriä.

Lähteet:

BirdLife Suomi: Tiira-havaintopalvelu www.tiira.fi

Koskimies, P. 1989: Parikkalan Siikalahden pesimälinnusto: kannanmuutokset, suojelu ja hoito. – Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki.

Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet. 2. uusittu painos. Helsingin

yliopiston eläinmuseo, Helsinki

Vauhkonen, M., Aalto, H., Aalto, J., Kontiokorpi, A. & Kontiokorpi, J. 2011: Parikkalan Siikalahden linnustoselvitys 2010. – Metsähallitus.

Yrjölä, R., Aalto, H., Aalto, J. & Kontiokorpi, J. 2005: Siikalahden linnusto vuosina 2002–2004. – Metsähallitus, Itä-Suomen luontopalvelut.

Jari Kontiokorpi