Avainsana-arkisto: BirdLife Suomi

Julkaistu , kirjoittanut

Vuoden lintu 2025 on huuhkaja

 

 

Huuhkaja (Bubo bubo) © Pekka Jääskeläinen

Vuoden lintu 2025 on erittäin uhanalainen huuhkaja. Vuoden lintu -hankkeen tavoitteena on selvittää huuhkajan levinneisyys, pesimäkannan suuruus sekä niissä tapahtuneet muutokset. Samalla lisätään tietoisuutta lajin vähenemisestä, vähenemisen syistä ja uhkatekijöistä.

Suomen huuhkajakanta on ollut pitkään vähenevä. Se on todettu uhanalaisuusarvioinnissa erittäin uhanalaiseksi populaation pienenemisen vuoksi. Vähenemisen taustalla on useita tekijöitä. Huuhkajia menehtyy paljon tieliikenteessä, törmäyksissä sähkölinjoihin sekä voimajohdoista saatuihin sähköiskuihin. Populaation kokoon on vaikuttanut myös parantunut jätehuolto ja kaatopaikkojen sulkeminen. Avokaatopaikoilla viihtyneet rotat olivat huuhkajille helppoa ravintoa. Huuhkajia on myös vainottu aivan viime vuosiin saakka, koska sen on koettu kilpailevan ihmisten kanssa riistasta. Salomaiden huuhkajien talviaikainen elossa säilyminen voi kuitenkin olla heikentynyt erityisesti metsäjänisten vähenemisen vuoksi. Lue lisää »

Julkaistu , kirjoittanut

Selkälokki on vuoden lintu 2024 – ilmoita havaintosi!

BirdLife Suomen vuoden lintu 2024 on erittäin uhanalainen selkälokki. Selkälokkikannan seurannalla on pitkät perinteet: laji on ollut vuoden lintu sekä vuosina 2003 että 2013.

Selkälokin fuscus-alalaji on kenties maailman suomalaisin lintu, Mustaselkäisen fuscuksen maailmankannasta jopa lähes puolet pesii Suomessa. Selkälokki on sekä karujen sisävesien että saariston tunnuslintu, joka muista lokeista poiketen on pitkän matkan muuttaja.

Vielä viime vuosituhannella selkälokki oli esimerkiksi Itämeren saariston yleisin lokkilaji. Niitä arvioitiin 1960-luvulla pesivän meillä jopa liki 20 000 paria. Vuonna 2003 vuoden-lintu –hankkeessa selkälokin pesimäkanta arvioitiin noin 8 800 pariksi ja vuonna 2013 enää 7 300 pariksi. Vähenemisen johdosta selkälokki on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi lajiksi.

Keväällä ja kesällä 2024 toivotaan havaintoja sekä pesivien selkälokkien määristä että lajin pesinnän onnistumisesta. Paras aika pesivien selkälokkien määrän arvioimiselle on kesän kynnyksellä, maantieteellisestä sijainnista riippuen joko touko-kesäkuun vaihteessa tai kesäkuun alkupuolella. Erittäin kiinnostavia ovat myös havainnot esimerkiksi selkälokkien ruokailupaikoista tai niiden muutonaikaisista lepäilypaikoista. Ilmoita siis kaikki selkälokkihavaintosi Tiiraan!

Julkaistu , kirjoittanut

EKLY on vuoden lintuyhdistys

Heinäkurppa (Gallinago media) © Markku Huhta-Koivisto

BirdLife Suomi on valinnut vuoden 2024 lintuyhdistykseksi Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen. Valinta perustuu ansiokkaaseen suojelutyöhön, onnistuneeseen jäsenhankintaan sekä vireään retkitoimintaan.

                
 ONNITTELUT JA KIITOKSET KAIKILLE EKLYLÄISILLE!

 

Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys on edistänyt monipuolisesti lintujen ja niiden elinympäristöjen suojelua maakunnassa muun muassa kannanotoin ja aloittein. Erityisesti yhdistys on ansioitunut harvinaisen heinäkurpan suojelun edistämisessä ja esiintymisen selvittämisessä. Yhdistys on muun muassa hankkinut selvitystyötä varten kuuntelulaitteita ja lämpökiikareita, joiden avulla on saatu hyvä kuva tämän yöaktiivisen lajin esiintymisestä. Selvityksillä ja yhdistyksen tekemällä suojelutyöllä on suuri merkitys, sillä Etelä-Karjala on äärimmäisen uhanalaisen heinäkurpan tärkeintä esiintymisaluetta Suomessa.

Yhdistys on seurannut myös viime vuosiin saakka valkoselkätikan esiintymispaikkoja sekä laatinut lajille seurantasuunnitelman. Etelä-Karjala on vaarantuneen valkoselkätikan keskeisimpiä pesimäalueita Suomessa.

Yhdistyksessä on tällä hetkellä noin 450 jäsentä. Määrä on kasvanut yli sadalla hengellä viidessä vuodessa. Yhdistys järjestää entistä enemmän yleisöretkiä, ja yhdistyksen alueella osallistutaan aktiivisesti BirdLifen järjestämiin valtakunnallisiin tapahtumiin. Esimerkiksi asukaslukuun suhteutettuna Etelä-Karjalassa osallistutaan Pihabongaukseen aktiivisemmin kuin missään muualla.

Vuonna 1969 perustettu Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys on Suomen vanhimpia alueellisia lintuyhdistyksiä ja BirdLife Suomen jäsenyhdistys. Sen toimialueeseen kuuluu Etelä-Karjalan maakunta.

BirdLife Suomi on maamme lintuyhdistysten keskusjärjestö, jolla on 30 jäsenyhdistystä. Vuoden lintuyhdistys on nimetty vuodesta 1980 lähtien.