Atlashavaintoja tekemään!

Peltosirkku (Emberiza hortulana) © Tuomas Seimola

Kevät etenee, muista indeksit! 

Yhä uudet muuttolinnut saapuvat Suomeen, kun taas paikkalinnut ja aiemmin muuttaneet lajit valmistautuvat pesintään. Reviirihavaintoja on viime aikoina ilmoitettu etenkin varislinnuista, peiposta, sepelkyyhkystä ja mustarastaasta. Lokit varailevat pesimäluotojaan ja osa on hautomassakin. Varmoja pesintöjä on jo havaittu mm. korpilla ja sepelkyyhkyllä. Tarkkaile merkkejä reviireistä ja pesinnöistä ja ilmoita havaintosi lintuatlakseen! Kaikille havainnoille löytyy pesimävarmuusindeksi.

Varaa vakiolinja 

Tee palvelus sekä lintuatlakselle että lintukantojemme pitkäaikaisseurannalle laskemalla vakiolinja. Lintulaskennoista saadaan tiedot atlakseen. Kuuden kilometrin mittaiselta vakiolinjalta kirjataan kaikkien lajien kaikki havainnot yleensä kesäkuussa. Linjalaskenta opettaa huomaamaan, mitkä lajit ovat seudulla yleisiä ja mitkä vähälukuisia. Vakiolinjoja on varattu noin 180, kun vuosittain olisi hyvä yltää 300 laskettuun vakiolinjaan.

Vakiolinjojen varaustilanteen näet laji.fi-sivustolta. Kirjaudu, valitse ”Tallenna havaintoja” > ”Maalintujen linjalaskennat” > ”Vakiolinjat ja ilmoittaminen”. Tietoa linjalaskennasta: www.luomus.fi/fi/pesimalintujen-linja-pistelaskenta

Osallistu muihin lintulaskentoihin 

Vesilintulaskentakausi on alkamassa. Eteläisimmässä Suomessa laskentakohteilla voi jo laskea, pohjoisessa vielä odotellaan. Ensimmäinen laskentakerta tehdään noin viikko jäiden lähdön jälkeen ja toinen pari viikkoa myöhemmin. Vesilintulaskenta on helppo ja myös aloittelevalle laskijalle sopiva laskentamuoto. Tietoa vesilintulaskennasta: www.luomus.fi/fi/vesilintulaskenta

Pistelaskenta on linjalaskentaa kevyempi laskentamuoto. Perusta pistelaskentareitti ja sille 20 laskentapistettä. Laskenta tehdään kesäkuussa ja kussakin pisteessä lasketaan 5 minuuttia. Tietoa pistelaskennasta löytyy samalta sivulta kuin linjalaskennasta.

Atlasviikot kesäkuussa 

Atlasaineiston mukaan esimerkiksi Suomen yleisimmistä linnuista peiposta ja pajulinnusta on ilmoitettu paljon vähemmän atlashavaintoja, kuin mitä niiden yleisyys antaisi olettaa. Tästä syystä Luomus ja BirdLife järjestävät atlasviikot 12.–25.6. Tällöin erityisesti kannustetaan kirjaamaan atlashavaintoja. Ideana on, että harrastajat rohkaistuvat ilmoittamaan atlastietoa tavallisistakin lajeista, kun kaikki muutkin ilmoittavat.

Miten muut ovat ilmoittaneet? 

Kiinnostaako, milloin ja miten yksittäisen lajin pesintöjä on ilmoitettu? Mikko Heikkisen sivulla https://havistin.biomi.org/atlas/lajiluettelo voit valita lajin ja tarkastella sen atlashavaintojen ajoittumista (4. atlas) sekä sitä, millä pesimävarmuusindekseillä pesintöjä on lajista varmistettu (4. ja 3. atlas). Esimerkiksi käpytikan varmoja pesintöjä ilmoitettiin viime vuonna eniten 10.6., ja pesintä varmistui tyypillisimmin indeksillä 81 eli poikasten ääniä kuului pesäkolosta. Tällaiset tiedot helpottavat retkeilyn suunnittelua jatkossa.

Lisätietoa lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla: https://lintuatlas.fi/   sekä   https://www.birdlife.fi/lintuatlas/

Lintuatlaksen tulospalvelu (lajit, ruudut, yhdistykset): https://tulokset.lintuatlas.fi/

Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa:
https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/
https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/

Kaikki havainnot ovat tärkeitä!

Lue lisää »

Nälkiintyneistä pöllöistä

Kuollut lapinpööllö (Strix nebulosa) © Matti Lötjönen

Nälkiintyneitä pöllöjä – erityisesti lapinpöllöjä – on jälleen löytynyt Etelä-Karjalasta ja Kymenlaaksosta. Tärkeää on, ettei pöllöjä häiritä turhaan.

Tässä kertauksena Hanna Aallon asiantuntevaa tietoa nälkäpöllöistä parin vuoden takaa.

Mitä voi tehdä, kun pihapiiriin tulee nälkiintynyt pöllö?

Hanget ovat paksut ja kovat jääkerrokset estävät pöllöjä ulottumasta maanrajassa liikkuviin pikkujyrsijöihin. Pöllöjen ruoka on silloin tiukassa. Nälkiintyvät pöllöt liikkuvat päivisin ja ne hakeutuvat usein pihapiiriin kyttäämään hiiriä ja myyriä. Hyväkuntoiset ja kylläiset pöllöt eivät istuskele päivisin näkyvillä paikoilla. Keskellä päivää silmät kiinni nuokkuva pöllö on lähes aina kuoleman kielissä ja tarvitsee apua selvitäkseen. Lue lisää »

Pihabongauksessa ennätysvähän metsätiaisia

Hömötiainen (Poecile montanus) ruokinnalla © Juha Juuti

BirdLife Suomi järjesti viime viikonloppuna Pihabongaus-tapahtuman jo 18. kerran.

Tulokset kertovat karua kieltään metsätiaisten alamäestä. Sekä kuusitiaisia että erittäin uhanalaisia hömötiaisia havaittiin vähemmän kuin koskaan aikaisemmin. Töyhtötiaisia on vain kerran ollut vielä vähemmän kuin nyt.

Tilhiä ja räkättirastaita nähtiin hyvin vähän kehnon marjatilanteen vuoksi. Lähes kateissa olivat urpiaiset, ja tavallista vähemmän havaittiin muun muassa peippoja ja järripeippoja.

Punatulkkuja havaittiin odotetusti runsaasti. Ainoastaan viime vuonna niitä havaittiin vielä enemmän. Tikoilla on hyvä talvi. Ennätysrunsaita lajeja olivat muun muassa käpytikka ja harmaapäätikka, ja palokärkiä sekä uhanalaisia valkoselkätikkoja on vain kerran havaittu enemmän kuin nyt.

Pihabongauksen runsaimmat lajit olivat talitiainen, keltasirkku ja sinitiainen. Yleisimmät eli useimmilla pihoilla havaitut lajit olivat puolestaan talitiainen, sinitiainen ja harakka.

Alustavat tulokset perustuvat runsaan 10 000 paikan havaintoihin. Kaikkiaan tämän vuoden Pihabongauksessa on toistaiseksi ilmoitettu havaintoja 99 lintulajista ja lähes 400 000 lintuyksilöstä. Harvinaisin laji oli Hangossa nähty pikkusirkku.

Havaintoja voi ilmoittaa vielä perjantaihin 3.2. saakka osoitteessa www.pihabongaus.fi. Tuloksia päivitetään koko ajan BirdLifen verkkosivuille, ja lopullinen yhteenveto julkaistaan helmikuun aikana. Pihabongauksen päivittyvä tulossivu https://www.tiira.fi/pihabongaus/tulokset.php