
Peltosirkku (Emberiza hortulana) © Tuomas Seimola
Kevät etenee, muista indeksit!
Yhä uudet muuttolinnut saapuvat Suomeen, kun taas paikkalinnut ja aiemmin muuttaneet lajit valmistautuvat pesintään. Reviirihavaintoja on viime aikoina ilmoitettu etenkin varislinnuista, peiposta, sepelkyyhkystä ja mustarastaasta. Lokit varailevat pesimäluotojaan ja osa on hautomassakin. Varmoja pesintöjä on jo havaittu mm. korpilla ja sepelkyyhkyllä. Tarkkaile merkkejä reviireistä ja pesinnöistä ja ilmoita havaintosi lintuatlakseen! Kaikille havainnoille löytyy pesimävarmuusindeksi.
Varaa vakiolinja
Tee palvelus sekä lintuatlakselle että lintukantojemme pitkäaikaisseurannalle laskemalla vakiolinja. Lintulaskennoista saadaan tiedot atlakseen. Kuuden kilometrin mittaiselta vakiolinjalta kirjataan kaikkien lajien kaikki havainnot yleensä kesäkuussa. Linjalaskenta opettaa huomaamaan, mitkä lajit ovat seudulla yleisiä ja mitkä vähälukuisia. Vakiolinjoja on varattu noin 180, kun vuosittain olisi hyvä yltää 300 laskettuun vakiolinjaan.
Vakiolinjojen varaustilanteen näet laji.fi-sivustolta. Kirjaudu, valitse ”Tallenna havaintoja” > ”Maalintujen linjalaskennat” > ”Vakiolinjat ja ilmoittaminen”. Tietoa linjalaskennasta: www.luomus.fi/fi/pesimalintujen-linja-pistelaskenta
Osallistu muihin lintulaskentoihin
Vesilintulaskentakausi on alkamassa. Eteläisimmässä Suomessa laskentakohteilla voi jo laskea, pohjoisessa vielä odotellaan. Ensimmäinen laskentakerta tehdään noin viikko jäiden lähdön jälkeen ja toinen pari viikkoa myöhemmin. Vesilintulaskenta on helppo ja myös aloittelevalle laskijalle sopiva laskentamuoto. Tietoa vesilintulaskennasta: www.luomus.fi/fi/vesilintulaskenta
Pistelaskenta on linjalaskentaa kevyempi laskentamuoto. Perusta pistelaskentareitti ja sille 20 laskentapistettä. Laskenta tehdään kesäkuussa ja kussakin pisteessä lasketaan 5 minuuttia. Tietoa pistelaskennasta löytyy samalta sivulta kuin linjalaskennasta.
Atlasviikot kesäkuussa
Atlasaineiston mukaan esimerkiksi Suomen yleisimmistä linnuista peiposta ja pajulinnusta on ilmoitettu paljon vähemmän atlashavaintoja, kuin mitä niiden yleisyys antaisi olettaa. Tästä syystä Luomus ja BirdLife järjestävät atlasviikot 12.–25.6. Tällöin erityisesti kannustetaan kirjaamaan atlashavaintoja. Ideana on, että harrastajat rohkaistuvat ilmoittamaan atlastietoa tavallisistakin lajeista, kun kaikki muutkin ilmoittavat.
Miten muut ovat ilmoittaneet?
Kiinnostaako, milloin ja miten yksittäisen lajin pesintöjä on ilmoitettu? Mikko Heikkisen sivulla https://havistin.biomi.org/atlas/lajiluettelo voit valita lajin ja tarkastella sen atlashavaintojen ajoittumista (4. atlas) sekä sitä, millä pesimävarmuusindekseillä pesintöjä on lajista varmistettu (4. ja 3. atlas). Esimerkiksi käpytikan varmoja pesintöjä ilmoitettiin viime vuonna eniten 10.6., ja pesintä varmistui tyypillisimmin indeksillä 81 eli poikasten ääniä kuului pesäkolosta. Tällaiset tiedot helpottavat retkeilyn suunnittelua jatkossa.
Lisätietoa lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla: https://lintuatlas.fi/ sekä https://www.birdlife.fi/lintuatlas/
Lintuatlaksen tulospalvelu (lajit, ruudut, yhdistykset): https://tulokset.lintuatlas.fi/
Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa:
https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/
https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/
Kaikki havainnot ovat tärkeitä!