Kuollut lapinpööllö (Strix nebulosa) © Matti Lötjönen
Nälkiintyneitä pöllöjä – erityisesti lapinpöllöjä – on jälleen löytynyt Etelä-Karjalasta ja Kymenlaaksosta. Tärkeää on, ettei pöllöjä häiritä turhaan.
Tässä kertauksena Hanna Aallon asiantuntevaa tietoa nälkäpöllöistä parin vuoden takaa.
Mitä voi tehdä, kun pihapiiriin tulee nälkiintynyt pöllö?
Hanget ovat paksut ja kovat jääkerrokset estävät pöllöjä ulottumasta maanrajassa liikkuviin pikkujyrsijöihin. Pöllöjen ruoka on silloin tiukassa. Nälkiintyvät pöllöt liikkuvat päivisin ja ne hakeutuvat usein pihapiiriin kyttäämään hiiriä ja myyriä. Hyväkuntoiset ja kylläiset pöllöt eivät istuskele päivisin näkyvillä paikoilla. Keskellä päivää silmät kiinni nuokkuva pöllö on lähes aina kuoleman kielissä ja tarvitsee apua selvitäkseen.
Lentokykyisiä pöllöjä voi yrittää auttaa seuraavin keinoin. Loukuta pihavarastoista pikkujyrsijöitä ja asettele ne tarjolle pöllön suosimalle istumapaikalle. Kun pöllö on ne tunnistanut syötäväksi voi hiiret ja myyrät yrittää vaihtaa vaikkapa kissan tai koiran karvoissa pyöriteltyyn jauhelihan palaseen. Tällä konstilla on aikaisemmin onnistuneesti pidetty viirupöllöpari hengissä pahimpien hankikelien ajan. Jotkut pöllöt eivät opi tunnistamaan liikkumatonta otusta ruoaksi. Niitä voi huijata esimerkiksi kiinnittämällä jyrsijän jalasta siimaan ja nykimällä siimasta. Solmun lenkin täytyy vaan olla niin löysä, että raato irtoaa helposti. Pöllöt syövät huuhkajaa lukuun ottamatta raatoja harvoin, joten huijaaminen voi olla välttämätöntä.
Jos pöllön saa kiinni, on se usein jo erittäin huonossa kunnossa. Selviytyäkseen ne tarvitsevat välttämättä apua. Jotkut yksilöt ovat silloin ehtineet käyttää energianlähteenään lihakset ja elimetkin, jolloin ne menehtyvät kaikesta avusta huolimatta. Parhaiten auttaminen onnistuu virallisissa eläinhoitoloissa (esimerkiksi Pyhtää tai Heinola). Jos kyyti hoitolaan ei järjesty heti, on lintu pyrittävä auttamaan jo täällä.
Pöllöt eivät luonnossa juo lainkaan vaan kaikki vesi tulee ravinnosta. Siksi pahasti nälkiintynyt pöllö on usein myös kuivunut ja kuivuminen estää sen elimistön normaalia toimintaa. Nesteyttäminen (vettä ja ravintoaineita) olisi hyvä tehdä eläinlääkärin tai muun asiaan perehtyneen henkilön toimesta. On nimittäin tärkeää, ettei linnun henkeen mene yhtään vettä. Ne eivät pysty yskimään ja keuhkoihin joutunut vesi johtaa tappavaan keuhkokuumeeseen. Kupista ne eivät osaa juoda. Nesteytyksen jälkeen aloitetaan kiinteä ravinto pikkuhiljaa.
Jos pöllö ei ole liian pahasti kuivunut, voi sen ruokinnan aloittaa loukutetuilla jyrsijöillä tai jauhelihapalleroilla. Yleensä kiinni saadut pöllöt eivät aluksi syö vapaehtoisesti, vaan ruoan joutuu ujuttamaan niille kurkkuun. Kun pöllön kunto vähän kohenee, voi illalla laittaa pöllön kynsiin jyrsijän. Jossain vaiheessa pöllö huomaa, että sillähän on ruoka syömättä ja popsii pikkunisäkkään. Pöllöt tekevät pikkunisäkkäiden karvoista ja luista oksennuspalloja. Pöllö ei syö, jos oksennuspallo on vielä mahassa tiellä.
Moni pitää nälkiintyneiden eläinten auttamista luonnon järjestykseen puuttumisena. Kuitenkin nälkiintymiseen vaikuttaa myös ihmisten toiminta. Metsät ovat muuttuneet pöllöille huonommiksi elinympäristöiksi ja pöllöjen määrä onkin Etelä-Karjalassa selvästi vähentynyt. Nälkiintyminen johtuu sään lisäksi myös ihmisen aiheuttamista muutoksista. On perusteltua auttaa nälkiintynyt pöllö pahimpien aikojen yli.
Tältä sivustolta löytyy hyviä ohjeita, jos joudut tekemään toimenpiteitä itse.
https://www.barnowltrust.org.uk/…/short-term-care-wild…/
Kuolleita tai nälkiintyneitä pöllöjä tulee käsitellä käsinein. Kuolleet on hyvä lähettää tutkittavaksi Ruokavirastoon (www.ruokavirasto.fi). Pöllöjä on rengastettu Suomessa ja muuallakin innokkaasti vuosikymmeniä. Renkaat eivät välttämättä näy pöllön ”karvaisista” jaloista helposti eli kannattaa tunnustella jalat.