Aihearkisto: Blogi

Julkaistu , kirjoittanut

Valkoselkätikalla hyvä pesintävuosi Etelä-Karjalassa

Valkoselkätikkakoiras (Dendrocopos leucotos) tuo puuntuhoojan toukan pesälle. © Jari Kontiokorpi

Leuto talvi ja kelvolliset olot keväällä auttoivat uhanalaisen valkoselkätikan pesinnässä. Keväällä ja kesällä 2020 Etelä-Karjalassa kartoitettiin 40 varmaa pesintää ja 29 parireviiriä eli yhteensä 69 varmaa reviiriä. Ennätys on vuodelta 2017, jolloin todettiin 54 varmaa pesintää, 23 parireviiriä eli 77 reviiriä. Viimeisen kymmenen vuoden keskiarvo on 64 varmaa reviiriä.

Eniten reviirejä löydettiin jälleen Parikkalassa, 21 (joista Saarella 6 ja Uukuniemellä 4), seuraavaksi eniten Lappeenrannassa 14 (joista Joutseno 3 ja Ylämaa 1), sitten seuraavat Rautjärvi 8, Ruokolahti 7, Imatra 6, Luumäki 5, Lemi 4 sekä Taipalsaari ja Savitaipale 2.

Viime syksyn lähes ennätyksellinen valkoselkätikkavaellus idästä ei näyttänyt tuovan uusia reviirejä. Etelä-Karjalan kaikki lajille edes jotenkuten sopivat alueet ovat jo asuttuja.

Uusia tikkapaikkoja on vielä löytymättä, mutta tuskin kovin monta. Etelä-Karjala on edelleen Suomen valkoselkätikkarikkain maakunta, mutta tulevaisuus ei näytä yhtä hyvältä. Etelä-Karjalassa suojeltujen tikkametsien osuus on hälyttävän pieni, vain joka viides reviiri sijaitsee edes osittain suojelualueella. Pienetkin säästetyt lehtipuumetsiköt lahopuineen auttavat valkoselkätikkaa, joka etsii ravintonsa laajalta alueelta.

Etelä-Karjalan tikkakartoitusta ovat tukeneet Tuuliaisen säätiö, Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys, BirdLife Suomi ja Metsähallitus.

Jari Kontiokorpi

Julkaistu , kirjoittanut

BirdLife Suomen vuoden lintu on äärimmäisen uhanalainen peltosirkku

Peltosirkku (Emberiza hortulana) © Tuomas Seimola

BirdLife Suomen vuoden lintu on äärimmäisen uhanalainen peltosirkku.
Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten peltosirkun surumielinen laulu oli
tuttu osa suomalaista maatalousmaisemaa koko maassa pohjoisinta Lappia
lukuun ottamatta, mutta sittemmin laulu on vaiennut hälyttävällä
tahdilla. Keskieurooppalaisten peltosirkkujen laulun sanotaan toimineen
inspiraationa J. L. BEETHOVENIN viidenteen eli niin sanottuun Kohtalon
sinfoniaan – kolkuttaako kohtalo nyt peltosirkkupopulaatiomme ovelle?

Peltosirkku on nopeimmin vähentynyt pesimälintumme. Sen pesimäkannasta
on kadonnut peräti 99 prosenttia kolmessa vuosikymmenessä. Vuoden lintu
-hankkeessa kartoitetaan jäljellä olevat peltosirkun esiintymisalueet ja
jaetaan tietoa siitä, miten laji voitaisiin ottaa paremmin huomioon
maataloudessa.

Peltosirkun vähenemisen taustalla on ilmeisesti useita tekijöitä, jotka
liittyvät muutoksiin sekä pesimä- että talvehtimisalueilla. Peltosirkun
kantaa voivat kurittaa elinympäristön muutokset talvehtimisalueilla
Länsi-Afrikassa sekä maatalouden muutokset ja kasvintorjunta-aineiden,
etenkin neonikotinoidien käyttö Suomessa ja muualla lajin
pesimäalueilla. Suomessa poikastuotto vaikuttaa riittämättömältä
ylläpitämään elinvoimaista kantaa, mikä viittaa siihen, että iso osa
taantumisen syistä sijaitsee kotimaassa.

_”Vastoin usein esitettyä, on ilmeistä, ettei lajin taantuman p&aum l;äsyynä
voi pitää peltosirkun metsästystä Ranskassa, sillä suomalaiset linnut
eivät juuri muuta Ranskan pyyntialueiden kautta”_, kertoo lajia pitkään
tutkinut MARKUS PIHA, joka koordinoi vuoden lintu -hanketta.

Suomessa peltosirkkuja on eniten Pohjanmaalla sekä Varsinais-Suomessa ja
Kymenlaaksossa, mutta se on hävinnyt suuresta osasta Sisä-Suomea.

_”Emot ruokkivat poikasiaan enimmäkseen hyönteisillä, mutta syövät itse
pääasiassa paljaalta maalta löytämiään siemeniä. Hyönteisten
vähenemiseen vaikuttavia syitä voivat Suomessa olla esimerkiksi
monimuotoisuutta tukevien elinympäristöjen kuten kesantojen ja
pientareiden määrän väheneminen ja laajakirjoisten torjunta-aineiden
käyttö. Jos hyönteiset katoavat, ei peltosirkulle jää palj on
elinmahdollisuuksia”_, taustoittaa hankkeen toinen koordinaattori TUOMAS
SEIMOLA.

BirdLife Suomen vuoden lintu -hankkeen tavoitteena on tuottaa lisätietoa
peltosirkun esiintymisestä ja suojelumahdollisuuksista Suomessa.
Hankkeen toteuttamisesta vastaavat pääosin vapaaehtoiset
lintuharrastajat ja alueelliset BirdLifen jäsenyhdistykset.
www.birdlife.fi/suojelu/lajit/vuoden-linnut/peltosirkku

Julkaistu , kirjoittanut

Jääkuikka Vuoksella aloitti EKLY:n lintuvuoden 2020

Jääkuikka (Gavia adamsii) Vuoksella 1.1.2020 © Jari Kiljunen

Uusi lintuvuosi 2020 on alkanut. Vuoden alkajaisiksi yhdistyksen perustajajäsenen, edelleen aktiivisesti harrastavan, Terho Poutasen katse tavoitti Vuoksella viivähtäneen jääkuikan. Terhon hälytyksestä joukko nopeita ja onnekkaita lintuharrastajia sai havaintovuodelleen komean alun.

Vuoden alkupuolen tapahtumat tammikuulta huhtikuulle löytyvät nyt tapahtumakalenterisivulta. Aloitamme Pihabongauksella 25.-26.1., tapahtumat järjestetään Lappeenrannassa Pappilanniemen ruokinnalla ja Imatralla Kuparin ruokinnalla sunnuntaina 26.1. Tervetuloa mukaan harrastamaan!

EKLY:n joulun alla alkaneeseen suojelukeräykseen ehtii vielä lahjoittaa. Keräyksen tuotolla rahoitetaan mm. äärimmäisen uhanalaisen heinäkurpan suojelu- ja tutkimustyötä, valkoselkätikan talviruokintaa ja kartoituksia sekä Etelä-Karjalan kuukkeleiden kartoitusta ja suojelua ja taataan, että EKLY on jatkossakin lintujen ja lintuharrastajien ääni Etelä-Karjalassa. Pienikin vapaaehtoinen lahjoitus auttaa arvokasta työtä lintujen puolesta. Lämpimät kiitokset kaikille keräykseen jo lahjoittaneille!