Viileä kevät näkyy pesimälinnustossa

Liroa (Tringa glareola) ja muita pohjoisia kahlaajia kylmät kevät- ja kesäsäät tuntuvat suosineen. © Petri Salakka.

Eteläisiä laululintuja on tänä keväänä normaalia vähemmän ja pohjoisia lajeja hieman runsaammin.

Loppukevään ja alkukesän viileys on jättänyt jälkensä tämän vuoden pesimälinnustoon. Joitakin eteläisiä laululintuja, kuten satakieliä, lehto- ja pensaskerttuja sekä haara- ja räystäspääskyjä, havaittiin kesäkuun lintulaskennoissa viidennes vähemmän kuin edellisenä kolmena vuotena. Osa yksilöistä on saattanut jäädä kylmän kevään takia pesimään Suomen eteläpuolelle.

Kylmät säät ovat todennäköisesti lisänneet joidenkin pohjoisten lajien pesimämääriä Suomessa. Muun muassa soilla pesiviä kahlaajia sekä urpiaisia, järripeippoja ja sinirintoja havaittiin laskennoissa normaalia runsaammin. Kahlaajat ovat saattaneet hyötyä myöhäisen lumen sulamisen myötä vetisemmistä soista.

Lue koko tiedote BirdLife Suomen sivuilta.

Talvilintulaskennat 60 vuotta – laskentojen syyskausi alkaa tänään

pikkuvarpunen

Pikkuvarpunen on EKLY:n tunnuslintu. Paljonko niitä löydetään talvilintulaskennoissa?

Luonnontieteellisen keskusmuseon (LUOMUS) koordinoimat talvilintulaskennat pyörähtävät jälleen käyntiin – syyslaskentojen kausi alkaa tänään tiistaina 1.11. ja jatkuu maanantaihin 14. marraskuuta asti.

Harrastajien suorittamat laskennat tuottavat tärkeää tietoa linnustonseurannan tarpeisiin: Osallistumalla jo vuodesta 1956 toteutettuihin talvilintulaskentoihin kerrytät ainutlaatuista aineistoa Suomen talvilinnuston levinneisyydestä ja muutoksista. Aineistoa käytetään moniin lintutietoa kerryttäviin tarkoituksiin. Sitä on hyödynnetty muun muassa tänä vuonna ilmestyneessä lintujen uhanalaisuusarviossa. Lue lisää »