Vuoksen lintukävely sunnuntaina 17.3.

Vuoksen lintukävelyllä keväällä 2018 osallistujien kesken arvottiin linnunpönttö. © Liisa Laitinen

Kevään ensimmäisiä muuttolintuja, harmaalokkeja, on nähty Vuoksen yllä kaartelemassa jo kuukauden verran.  Koko talven virralla on viihtynyt laulujoutsenia, merimetsoja, sinisorsia, telkkiä, isokoskeloita, uiveloita, tukkasotka ja pikku-uikku – ajoittain on havaittu kaksikin.

Vuoksen rantametsissä pesintäreviirejä varataan jo kiihkeästi: tikat rummuttavat, tiaisten ja viherpeippojen laulu soi.

Parempia muuttosäitä ja uusia tulijoita odotellessa lähdemme kevään ensimmäiselle Vuoksen lintukävelylle Imatran uimahallin parkkipaikalta sunnuntaina 17.3. klo 9. Kun Varpasaaren linnut on tiirattu, kierrämme kimppakyydein muita Vuoksen lintupaikkoja. Retki kestää pari tuntia. Keväinen sää voi yllättää koleudellaan, joten kannattaa pukeutua lämpimästi. Retki on avoin kaikille. Tervetuloa mukaan!

Etelä-Karjalan punasotkilla menee huonosti

Punasotkapari (Aythya ferina) © Pertti Rasp

BirdLife Suomen vuoden lintu 2018, punasotka (Aythya ferina), osoittautui pelätyn vähälukuiseksi pesijäksi Etelä-Karjalassa pesimäkauden laskennoissa. Maakunnan 2000-luvun punasotkavesistä kartoitettiin ohjeiden mukaan 21, tutkimatta jäi 14 kohdetta. Kaikkia potentiaalisia punasotkavesiä ei siis saatu kartoitettua.

Punasotkia laskettiin Luomuksen vesilintujen pistelaskentaohjeiden ja kevään jäätilanteen mukaisesti Etelä-Karjalassa 8.-16.5. Laskennassa yritettiin havaita vesialueen kaikki punasotkat lintutornista tai muulta näköalapaikalta aamun – päivän aikana. Punasotkan parimääräarvio tehdään naaraiden lukumäärän perusteella, koiraiden osuus lajilla kun on poikkeavan suuri.

Kaikkiaan viidellä ohjeiden mukaan kartoitetulla järvellä tai lahdella havaittiin laskennoissa punasotkia, mutta vain kolmella myös naaraita. Nämä vesistöt olivat Parikkalan Siikalahti ja Sammallampi sekä Lappeenrannan Joutsenon Kotasaari. Lisäksi laskenta-ajan ulkopuolella havaittiin 13 vesistöllä punasotkia, joista yksi poikue Lappeenrannan Kaislasella. Yhteensä laskenta-ajalla havaittiin 26 koirasta ja 6 naarasta, keväällä laskenta-ajan ulkopuolella muilla vesillä 35 koirasta ja 13 naarasta. Eniten punasotkia havaittiin totutusti Parikkalan Siikalahdella, jossa 15 koirasta ja 3 naarasta 11.5. (Janne Aalto).

Etelä-Karjalan pesimäkannaksi arvioitiin 10–20 punasotkaparia.

Punasotkan taantuminen koko Suomessa on hälyttävää. Etelä-Karjalassakin lajin parimäärä on vuosikymmenessä vähintään puolittunut. Maakunnan paras punasotkavesistö, jolla on ollut yksi maamme tiheimmistä populaatioista on Parikkalan Siikalahti. Alueella on laskettu vesilintuja pitkältä ajalta, punasotkakannan koon muutokset ovat nähtävissä kuvassa 1.

Punasotka runsastui sodan jälkeen nopeasti ja Siikalahdella huippu saavutettiin 1970-luvun puolessa välissä, jolloin punasotkamääräksi arvioitiin jopa 70 paria. Laji taantui 1980-luvulla pariinkymmeneen pariin, mutta 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa kanta oli taas noussut reiluun 30 pariin. Viimeisin vuosikymmen on ollut alamäkeä, ja 2018 on paikan alhaisin parimäärä sekä punasotkalla, että monella muullakin vesilinnulla.

Kiitos laskentoihin osallistuneille!

Kuva 1. Punasotkan arvioidut parimäärät Parikkalan Siikalahdella 1948–2018. Huomaa aukot tulosvuosissa. Kahden ensimmäisen sarakkeen luvut ovat jakson keskimääräisiä parimääriä.

Lähteet:

BirdLife Suomi: Tiira-havaintopalvelu www.tiira.fi

Koskimies, P. 1989: Parikkalan Siikalahden pesimälinnusto: kannanmuutokset, suojelu ja hoito. – Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki.

Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet. 2. uusittu painos. Helsingin

yliopiston eläinmuseo, Helsinki

Vauhkonen, M., Aalto, H., Aalto, J., Kontiokorpi, A. & Kontiokorpi, J. 2011: Parikkalan Siikalahden linnustoselvitys 2010. – Metsähallitus.

Yrjölä, R., Aalto, H., Aalto, J. & Kontiokorpi, J. 2005: Siikalahden linnusto vuosina 2002–2004. – Metsähallitus, Itä-Suomen luontopalvelut.

Jari Kontiokorpi

Pihabongaus tulee taas 26.-27.1. – sunnuntaina pihabongaamme Pappilanniemen ruokinnalla Lappeenrannassa

Puukiipijä (Certhia familiaris) metsäruokinnalla Ruokolahdella © Juha Juuti

BirdLifen Pihabongaus-tapahtuma järjestetään tammikuun viimeisenä viikonloppuna 26.-27.1. Kaikille luonnosta kiinnostuneille tarkoitetussa Suomen suurimmassa luontotapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla, ja havainnot ilmoitetaan BirdLifelle.

Sunnuntaina 27.1. pihabongaamme yhdessä Lappeenrannassa Pappilanniemen talviruokinnalla klo 9-12. Pukeudu lämpimästi ja tule osallistumaaan oman aikataulusi mukaan! BirdLife Suomen vuoden 2018 retkikummiksi valittu Jari Kiljunen on mukana opastamassa.

Pihabongauksen tuloksista saadaan arvokasta tietoa maamme talvisen linnuston muutoksista. Tähänastiset tulokset kertovat muun muassa hömötiaisen ja varpusen selkeästä vähenemisestä ja mustarastaan ja tiklin runsastumisesta.

Tapahtumaviikonloppuna tehdyt havainnot voi ilmoittaa osoitteessa www.pihabongaus.fi tai postikortilla. Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja. BirdLife julkaisee verkkosivuillaan tuloksia jo tapahtuman aikana, alustavan yhteenvedon 28.1. ja lopulliset tulokset helmikuun aikana.

Pihabongaus on Suomen suurin lintutapahtuma. Se on järjestetty tammikuun lopussa vuodesta 2006 lähtien. Viime vuosina noin 20 000 ihmistä on tarkkaillut lintuja lähes 15 000 pihalla ympäri maan. Vuosien varrella on kertynyt havaintoja yli kuudesta miljoonasta lintuyksilöstä.

Etelä-Karjalassa on pihabongattu vuodesta toiseen kiitettävän ahkerasti. Viime talvena aktiivisuus oli jälleen aivan valtakunnan kärkiluokkaa.

Osallistumisohjeet löytyvät täältä https://www.birdlife.fi/tapahtumat/pihabongaus/osallistuminen/
Pihabongauksen suojelijana on tasavallan presidentin puoliso JENNI HAUKIO.