Peltosirkku (Emberiza hortulana) © Tuomas Seimola
Kevät etenee, muista indeksit!
Yhä uudet muuttolinnut saapuvat Suomeen, kun taas paikkalinnut ja aiemmin muuttaneet lajit valmistautuvat pesintään. Reviirihavaintoja on viime aikoina ilmoitettu etenkin varislinnuista, peiposta, sepelkyyhkystä ja mustarastaasta. Lokit varailevat pesimäluotojaan ja osa on hautomassakin. Varmoja pesintöjä on jo havaittu mm. korpilla ja sepelkyyhkyllä. Tarkkaile merkkejä reviireistä ja pesinnöistä ja ilmoita havaintosi lintuatlakseen! Kaikille havainnoille löytyy pesimävarmuusindeksi.
Varaa vakiolinja
Tee palvelus sekä lintuatlakselle että lintukantojemme pitkäaikaisseurannalle laskemalla vakiolinja. Lintulaskennoista saadaan tiedot atlakseen. Kuuden kilometrin mittaiselta vakiolinjalta kirjataan kaikkien lajien kaikki havainnot yleensä kesäkuussa. Linjalaskenta opettaa huomaamaan, mitkä lajit ovat seudulla yleisiä ja mitkä vähälukuisia. Vakiolinjoja on varattu noin 180, kun vuosittain olisi hyvä yltää 300 laskettuun vakiolinjaan.
Vakiolinjojen varaustilanteen näet laji.fi-sivustolta. Kirjaudu, valitse ”Tallenna havaintoja” > ”Maalintujen linjalaskennat” > ”Vakiolinjat ja ilmoittaminen”. Tietoa linjalaskennasta: www.luomus.fi/fi/pesimalintujen-linja-pistelaskenta
Osallistu muihin lintulaskentoihin
Vesilintulaskentakausi on alkamassa. Eteläisimmässä Suomessa laskentakohteilla voi jo laskea, pohjoisessa vielä odotellaan. Ensimmäinen laskentakerta tehdään noin viikko jäiden lähdön jälkeen ja toinen pari viikkoa myöhemmin. Vesilintulaskenta on helppo ja myös aloittelevalle laskijalle sopiva laskentamuoto. Tietoa vesilintulaskennasta: www.luomus.fi/fi/vesilintulaskenta
Pistelaskenta on linjalaskentaa kevyempi laskentamuoto. Perusta pistelaskentareitti ja sille 20 laskentapistettä. Laskenta tehdään kesäkuussa ja kussakin pisteessä lasketaan 5 minuuttia. Tietoa pistelaskennasta löytyy samalta sivulta kuin linjalaskennasta.
Atlasviikot kesäkuussa
Atlasaineiston mukaan esimerkiksi Suomen yleisimmistä linnuista peiposta ja pajulinnusta on ilmoitettu paljon vähemmän atlashavaintoja, kuin mitä niiden yleisyys antaisi olettaa. Tästä syystä Luomus ja BirdLife järjestävät atlasviikot 12.–25.6. Tällöin erityisesti kannustetaan kirjaamaan atlashavaintoja. Ideana on, että harrastajat rohkaistuvat ilmoittamaan atlastietoa tavallisistakin lajeista, kun kaikki muutkin ilmoittavat.
Miten muut ovat ilmoittaneet?
Kiinnostaako, milloin ja miten yksittäisen lajin pesintöjä on ilmoitettu? Mikko Heikkisen sivulla https://havistin.biomi.org/atlas/lajiluettelo voit valita lajin ja tarkastella sen atlashavaintojen ajoittumista (4. atlas) sekä sitä, millä pesimävarmuusindekseillä pesintöjä on lajista varmistettu (4. ja 3. atlas). Esimerkiksi käpytikan varmoja pesintöjä ilmoitettiin viime vuonna eniten 10.6., ja pesintä varmistui tyypillisimmin indeksillä 81 eli poikasten ääniä kuului pesäkolosta. Tällaiset tiedot helpottavat retkeilyn suunnittelua jatkossa.
Lisätietoa lintuatlaksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen sivuilla: https://lintuatlas.fi/ sekä https://www.birdlife.fi/lintuatlas/
Lintuatlaksen tulospalvelu (lajit, ruudut, yhdistykset): https://tulokset.lintuatlas.fi/
Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luomuksen tai BirdLifen havaintopalveluihin. Lisätietoa:
https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan/
https://lintuatlas.fi/havaintojen-tallentaminen/
Kaikki havainnot ovat tärkeitä!
Toisen atlasvuoden myötä on olennaista sisäistää, että kaikki havainnot ovat atlaksessa tärkeitä. Tämän merkitys havainnollistui vastikään, kun eri puolilla Suomea urakoitiin, kun käytiin läpi viime vuoden havaintoja. Myös minä kävin läpi EKLY:n alueen Tiiraan ilmoitettuja havaintoja viime vuodelta 2022. Moni lintuharrastaja oli ilmoittanut havaintoja, mutta jättänyt pesimävarmuusindeksit merkitsemättä. Eniten oli havaintoja, joihin olisi sopinut indeksit (2-5), mutta myös joitakin varmoja pesintöjä kuvaavia indeksejä (indeksit 7-8) oli jätetty havaintoihin merkitsemättä. Lisäsin puolestanne näistä Tiira-havainnoista tulkittuja atlashavaintoja Lajitietokeskukseen. Sen myötä useiden EKLY:n atlasruutujen selvitysaste nousi. Toisin sanoen näilläkin havainnoilla oli valtava merkitys! Olisi kuitenkin helpompaa, että kukin havainnoija itse merkitsee pesimävarmuusindeksit. Muista siis merkitä havaintoosi pesimävarmuusindeksi ja muistuta kaveriasikin!
En ole ehtinyt käydä läpi Ruokolahden ja Rautjärven kuntien atlasruutuja. Noille alueille suuntautuu heinäkuun alussa 1.7. järjestettävä havainnointitapahtuma ”Atlas-ralli”. Kuitenkin myös Rautjärven ja Ruokolahden alueilta kaikki havainnot ovat tärkeitä, koska ei rallissakaan kaikkea pesintään viittaavaa ja pesivää havaita!
- Pidä lintuatlas mielessä! Atlashavainnointi poikkeaa tavanomaisesta linturetkestä. Kiinnitä pesimäkauden mittaan huomiota erityisesti lintujen nokkaan ja varoitteluun. Ruokaa kantava emo on havainto varmasta pesinnästä (indeksi 74).
- Ota tavaksi ilmoittaa retkeltä vähintään yksi pesimävarmuusindeksin sisältävä havainto KAIKISTA retkesi lajeista. Näin atlakseen tulee ilmoitettua tietoja tavallisistakin lajeista. Ilmoita lajikohtaisesti korkeimman indeksin havaintosi.
- ”En viitsi pajulintuja ja peippoja ilmoittaa.” – Haluammeko, että Suomen yleisimpien lajien atlaskartat ovat aukkoisia? Monelta ruudulta on nimittäin ilmoitettu pesintöjä vähälukuisista lajeista, mutta ei yleisimmistä. Kiinnitä huomiota peipon, pajulinnun ja muiden runsaiden lajien puuhiin ja varmista niidenkin pesintä!
- ”Joku muu varmaan ilmoittaa atlashavaintoja.” – Ei, vaan ilmoita sinä. Yksikin havainnoija saa paljon aikaan, ja kaikki yhdessä saamme aikaan eniten.
- Helppo vinkki 1: kesän reissullasi pysähdy syrjäseudulla metsäautoteillä ja nappaa lajit atlakseen.
- Helppo vinkki 2: kun tuttusi on mökillä, pyydä häntä lähettämään kesäaamuna mökkinsä pihalta video kahtena aamuna. Jos sama laji laulaa molemmilla kerroilla, saat kuitattua mökin atlasruutuun lajista todennäköisen pesinnän (indeksi 4). Yhden päivän laulajista saat mahdollisen pesinnän (indeksi 2). Bonuksena tuttusi voi innostua tarkkailemaan lintuja kuultuaan, mitä lajeja mökillä on.
Varaa vakiolinja!
Vakiolinjoja on varattu ilahduttavasti lisää viimeisen parin viikon aikana. Liity joukkoon, varaa vakiolinja! Vakiolinjojen tiedot ovat äärimmäisen tärkeitä Suomen linnuston seurannassa. Lintuatlas ei korvaa linjalaskennoilla saatavaa lintutietoa. Sen sijaan saamme vakiolinjoilta tiedot lintuatlakseen. Eli jos mietit, lasketko vakiolinjan vai lähdetkö atlasretkelle, laske vakiolinja.
Kirjaudu sivulle laji.fi, valitse ”Tallenna havaintoja” -> ”Maalintujen linjalaskennat” -> ”Vakiolinjat ja
ilmoittaminen”. Tietoa linjalaskennasta: www.luomus.fi/fi/pesimalintujen-linja-pistelaskenta
Hyviä pääsiäisviikkoja ja atlashavainnointia!
Yst. Terv. Ahti Pulli, (EKLY:n atlasvastaava)
Nyt on oikea aika ilmoittaa atlashavaintoja laulavista pöllöistä, tikoista (myös rummuttavat), tiaisista sekä esim. viherpeipoista, myös pesiään rakentavista varislinnuista
Maaliskuu on paras pöllöretkikuukausi. Nyt kannattaakin suunnata kiertelemään ja kuuntelemaan pöllöjen reviirejä! Yksittäinen havainto soidintavasta pöllöstä saa pesimävarmuusindeksin 2 (mahdollinen pesintä) ja pidempään samalla paikalla havaittu yksilö indeksin 4 (todennäköinen pesintä). Monen pöllölajin osalta levinneisyyskartat ovat vielä varsin aukkoisia, joten jokaisesta havainnosta on apua tilanteen kohentamiseksi.
Myös varislintujen pesinnät ovat käynnissä. Pesää rakentaville linnuille sopiva pesimävarmuusindeksi on 62. Reviirejään kuuluttavat nyt niin tikat, tiaiset kuin viherpeipotkin. Myös reviiriään laulava tai rummuttava lintu on atlashavainto, jolle sopivat indeksit 2 ja 4. Kevätalven atlasretkillä kannattaa muistaa, että valtaosalla lajeista pesimäaika on vasta edessäpäin. Huomioittehan, että myös mahdollisia pesintöjä kuvaavia pesimävarmuusindeksejä (indeksit 2–3) tulisi käyttää vain pesimäaikaan. Esimerkiksi muutolta juuri saapunut kiuru voi laulaa alueella, jolla se ei todellisuudessa pesi.
Tulospalvelun yhdistyssivut on päivitetty: https://tulokset.lintuatlas.fi/society. Sivulta näkyy kootusti kunkin lintuyhdistyksen atlasruutujen selvitysastetilanne, ja yhdistyksen nimen kautta pääsee yhdistyksen sivulle. Sivulta voi myös seurata lintuatlaksen tavoitteen toteutumista yhdistyksittäin. Tavoitteena on tutkia etelästä Kemijärven korkeudelle asti kaikki atlasruudut vähintään tyydyttävästi.
Atlaksen katvealueet
Ensimmäisen atlasvuoden jälkeen katvealueiksi jäivät etenkin Lappi, Itä-Suomi, saaristoalueet ja paikoin maan keskiosat. Näillä alueilla ollaan eniten jäljessä tyydyttävän selvitysasteen tavoitteesta. Pohjoisimpaan Lappiin on ennustettu myyrähuippua täksi kesäksi, joten sinne kannattaa koko maan lintuharrastajien jo suunnitella kesän retkiä. Lintuatlaksen selvitysastekartalla (https://tulokset.lintuatlas.fi/grid) on Lapissa paljon valkoista (ei havaintoja) jopa teiden varsilla olevilla atlasruuduilla. Käsivarressa, Päälaella ja niiden välissä riittää tutkimattomia ruutuja enemmän maastohaastetta kaipaaville. Kaikkien panosta tarvitaan yhteiseen lintuatlakseen! Huomaathan, että saat selvitysastekartan karttavalikosta valittua mieleisesi taustakartan ja säädettyä sen näkyvyyttä. Karttavalikosta löytyy lopusta myös yhdistysrajat.
Varaa vakiolinja!
Lintuatlaksessa hyödynnetään Luomuksen linnustonseurannan pesimäaikaisten laskentojen tietoja, rengastustietoja ja petolintuseurannan tietoja. Osallistumalla näihin seurantoihin osallistut samalla myös lintuatlakseen. Erityisen tärkeässä roolissa Suomen linnuston seurannassa ovat vakiolinjalaskennat. Vakiolinjoilta kerättävä aineisto on muun muassa Suomen lintujen kannanarvioiden pohjana. Jo yhdenkin vakiolinjan laskemisesta on suuri apu linnustonseurannalle – ja atlakselle! Varatut vakiolinjat keskittyvät tällä hetkellä Lounais-Suomeen, Kainuuseen ja itäiseen Lappiin. Laskemalla vakiolinjan esimerkiksi Itä-Suomessa, Käsivarren Lapissa tai Etelä-Savossa keräät arvokasta aineistoa linnustonseurantaan ja autat samalla lintuatlasta. On hyvä muistaa, että atlasretkille ehtii hyvin vielä vakiolinjakauden jälkeenkin. Toisaalta voit kartuttaa atlashavaintoja myös vakiolinjalle mennessäsi. Tutustu laskentamuotoon ja etsi itsellesi sopiva vakiolinja: https://www.luomus.fi/fi/pesimalintujen-linja-pistelaskenta
Työkaluja atlasseurantaan
Erilaisia tilastoja ja työkaluja atlasseurantaan löytyy Mikko Heikkisen atlassivulta: https://havistin.biomi.org/atlas. Nostona esimerkiksi kartta, joka näyttää atlasruuduittain tyydyttävään selvitysasteeseen vaadittavan pesimävarmuussumman: https://havistin.biomi.org/atlas/luokka/tyydytt%C3%A4v%C3%A4 selvitysaste. Klikkaa yhtä atlasruutua nähdäksesi ruudun pesimävarmuussumman ja paljonko sen pitäisi olla. Kartan yläpuolelta on valittavissa muita karttanäkymiä. Lajitilastoista https://havistin.biomi.org/atlas/lajit puolestaan näkee, mistä lajeista on viime aikoina ilmoitettu varmoja tai todennäköisiä pesintöjä.
Atlasterveisin Ahti Pulli, EKLY:n atlasvastaava